Pimeä pullo

- ”Mihin ajetaan?”
- ”Kuule ajetaan Saarnaajantielle Pakilaan.”
- ”Saarnaajantielle. Selvä. Kiitos.” Näpyttelen osoitetta navigaattoriin.

- ”Mun täytyy kertoa sulle vähän paikallishistoriaa tuosta Saarnaajantiestä, mitä mä en itse tiennyt vaikka olenkin asunut siellä jo pitkään. Tässä jokin aika sitten menin kanssa taksilla kotiin ja sanoin sille taksikuskille että ajetaan Saarnaajantielle. Kuski alkoi rapsuttaa päätään, ja sanoi osoitteen olevan hyvinkin tuttu, mutta ei enää muistanut mistä yhteydestä. Tämä kuljettaja oli vanhempi mieshenkilö, ja oli kertomansa mukaan ajanut taksia jo kolmekymmentä vuotta. Vähän aikaa mietittyään kuski muisti.

Aikanaan Saarnaajantielle oli pyydetty ajamaan useinkin haluttaessa pimeä pullo. Tien toisessa päässä vanhassa puutalossa asui mustalaisia, jotka välittivät pimeätä viinaa. Välillä tilattiin taksi, annettiin rahaa ja sanottiin että käy hakemassa Saarnaajantieltä pullo. Itse en ollut tätä tiennyt. Se oli hyvin mielenkiintoista paikallishistoriaa, jota ei historian kirjoihin kirjoiteta.”

- ”Enää ei kysytä taksilta mistä saisi pimeän pullon. Ajat ovat muuttunut.”

Opastava ääni

Laskeudun Turun moottoritien ramppia pitkin espoolaiseen lähiöön. Opastava ääni sanoo: ”Käänny vasempaan. Aja tuhat metriä, ja käänny vasempaan.” Käännyn vasempaan. Tuhat metriä, sehän on kilometri. Ja kartan mukaan olemme sillä tiellä jonne asiakas halusi tulla. Nyt vain pitää löytää se annettu talonumero. Vilkuilen vasemman puoleisia taloja löytääkseni oikean numeron.

Opastava ääni sanoo: ”Ajoit ohi. Meidän olisi pitänyt kääntyä jo tuosta aikaisemmasta vasempaan. Ethän sä osaa ajaa. Tee u-käännös”. Hämmästyn, enkä tajua miksi niin pitäisi tehdä. Olemmehan jo siinä osoitteessa minkä asiakas antoi. Kinaan vastaan: ”Ei me olla vielä ajettu tuhatta metriä, ja tämähän on se katu mille piti tulla.”

Opastava ääni sanoo: ”Tuhat metriä ja vasempaan. Me ollaan ajettu ohi”. Pysäytän tien sivuun selvittääkseni mihin tässä pitäisi nyt oikein mennä. Asiakas oli lähdettäessä tahallaan antanut väärän osoitteen. Naputtelen auton navigaattoriin uuden osoitteen. Ja sinne tosiaankin pitäisi mennä jo ohitetusta tienhaarasta. Teen uukkarin ja käännyn pikkutielle.

Opastava ääni sanoo: ”Aja kaksisataa metriä ja käänny vasempaan. Aja sata metriä, käänny oikeaan. Aja puoleen väliin ja pysähdy”. Ajaessani seuraan auton karttaa, ja rekisteröin vain oikeaan neuvovan kääntymisen. Joten vaistomaisesti käännyn oikeaan, vaikka mielestäni menen väärään suuntaan kartan mukaan.

Opastava ääni sanoo: ”Mitä sä oikeaan käännyit. Sun piti kääntyä vasempaan ja ajaa sata metriä ja kääntyä sitten vasta oikeaan. Sähän olet ihan tyhmä. Ethän sä osaa ajaa. Sua ei pitäisi päästää rattiin ollenkaan”.

Valitettavasti autonsa navigaattorin opastavaa ääntä matkivaa humaltunutta asiakasta ei saa mistään nappulasta äänettömäksi, sättiminen jatkuu koko loppumatkan.

Keskiyöntie

Kuittasin datalta kyydin. Kaartaessani tolpalta pois puhelin soi. Keskus soittaa.

- ”Sähän kuittasit ton Keskiyöntien tilauksen?”
- ”Joo.”
- ”Mä ajattelin vain soittaa ja varoittaa, että siellä saattaa olla vähän tuohtunut asiakas vastassa. Se asiakas soitti ja pyysi lähettämään sellaisen auton ja kuskin, joka ottaa mustan miehen kyytiin. Siellä oli käynyt kääntymässä yksi auto ajaen kuitenkin pois.”
- ”Musta mies Keskiyöntiellä”, sanoin nauraen.
- ”Tota mä nauroin myös itsekin” sanoi keskuksen tyttö.

Löydän Keskiyöntieltä neljä tummasti pukeutunutta mustaa miestä seisomassa kadun pimeimmällä kohdalla. Ei ihme jos ei kollega löytänyt asiakastaan. Mistään muustahan ei saattanut olla kyse.

Musta klöntti

Kaarran hotellin eteen illan hämyssä. Samanaikaisesti jokin epämääräisen näköinen musta klöntti maassa viereisen tyhjän taksitolpan kohdalla kiinnittää huomioni. Mikäs toi oli? En ehdi saada selvää kuvaa kohteesta, vaan ajan hotellin ovelle jättämään toisen asiakkaan pois. Toinen jatkaa vielä matkaa. Tämän hotellin edusta on sellainen vekslaa-väännä-käännä-peruuta-hipaise – kääntöpaikka, josta ajetaan pois samaa reittiä kuin tultiin. Joten saatuani auton käännettyä 180° ja ajettua mustan klöntin kohdalle huikkaan takapenkin istujalle jotain epämääräistä pikkuhetkisestä englanniksi. Pysäytän, loikkaan autosta ulos, kumarran, ja noukin maasta lompakon.

Matkalla seuraavaan kohteeseen tutkin lompakon sisältöä löytääkseni yhteystietoja. Ajokortti, seteleitä, erinäisiä etukuponkeja ja suuri määrä kuitteja löytyy, mutta ei mitään puhelinnumeroa. Joten ilmoitan taksikeskukseen löydöstä. Keskusneiti ehdottaa, että veisin lompakon hotellille. Löytöpaikan perusteella se saattaisi olla heidän asiakkaansa tiputtama. Sanoin tekeväni niin palattuani takaisin keskustaan.

Vajaa tunti ehtii kulua löytämisestä, kun asiakkaan lompakon kyselystä ilmoitettaan datalla. Vien kyydissä olevat asiakkaat perille. Soitan lompakon omistajalle. Sovitaan tapaaminen kymmenen minuutin päähän. Tavataan. Omistaja muistuttaa ajokorttikuvaansa, ja saa lompakkonsa takaisin. Ja minä saan setelisen löytöpalkkion.

Välillä asiakkaat kertovat miten heiltä on jäänyt tavaroita autoon, ja eivätkä he ole saaneet niitä takaisin. Johtopäätöksinä toisinaan näissä on ollut se, että taksikuski on varastanut sen heidän kadottamansa tavaransa. Aina eivät tavarat tipu, jää tai unohdu autoon. Toisinaan ne tipahtavat siihen auton viereen asiakkaiden noustessa autosta. Ja jäävät siihen taksin kaasuttaessa pois.

Salamatkustajat

Ravintolan yötolpalla on porukkaa. Pysäytän tilataksin, ja avaan sivuoven. Huumaavaa möykkää pitävät juhlijat täyttävät auton takapenkit. Eteen viereeni nousee myös yksi matkustaja. Samalla huomaan peruutuspeilin kautta takaluukun aukeavan, ja kaksi köyryssä olevaa hahmoa nousee auton tavaratilaan. Takaluukku sulkeutuu. Hyppään ulos autosta, ja menen avaamaan takaluukun. Tavaratilassa on nainen ja mies. Sanon pari painokelvotonta asiakaspalvelusanaa, joilla kehotan heitä poistumaan autosta.

Auton takaosaan on ahtautunut kahdeksan henkeä. Takana on virallisesti kuudelle paikat, ja edessä kahdelle. Takaosan salamatkustajat änkeävät myös mukaan, kun lattialle mahtuu kuulemma vielä istumaan. Takana on jo liian täyttä mun mittapuun mukaan. Saadakseni huomiota humalaisten möykkääjien keskuudessa joudun korottamaan ääneni. Sanani eivät näytä menevän perille. Lisään volyymiä, ja kehotuksen, että auto ei liikahdakaan ennen kuin autosta on ylimääräiset pois. Vastalauseet sinkoilevat, koska autoonhan mahtuu ihan hyvin porukkaa vaikka miten paljon. Olen kuulemma ihan liian tiukka pipoinen. Salamatkustajamies alkaa aukoa päätään. Nimittelyt sinkoavat päin näköäni, kun olen ehdoton vaatimuksessani, ettei hän ainakaan tule matkustamaan kyydissäni.

Lopulta autoon on pakkautunut sopiva määrä asiakkaita. Liikkeelle lähtiessäni vilkaisen toiselle puolelle katua, jossa salamatkustajapariskunta kävelee. Mies vilkuttaa kädellään laajassa kaaressa, keskisormi pystyssä.

On se kumma, etteivät ihmiset ymmärrä, humalapäissään saati selvin päin, etten ilkeyttäni jätä ottamatta ylimääräisiä matkustajia kyytiin. Ketä höykytetään sen jälkeen, jos tällaisella ”sillit suolassa” – tilataksilla joudun törmäyskurssille rattijuopon kanssa, ja sen seurauksena sillit muuttuvat silmänräpäyksessä lihahakkelukseksi?

Matkustajien turvallisuutta tässä ajatellaan, ja omaa vastuuta. Turvavyömääräykset muuttuivat tänä vuonna, ja nyt täytyy kaikille matkustajille löytyä turvavyö autosta. Joten se ei enää salli ylimääräisten ottamista autoon. Oikeusportaissa kolaritilanteen jälkipuinneissa kuskina ilmeisesti olisin aika heikoilla tässä kohdin. Jonkin sortin liikenneturvallisuuden vaarantamissyyte taitaisi tulla niskoille, vaikka ei kolarin aiheuttaja olisikaan. Näin oletan.

Vaikka autoon noustessa asiakkaat ystävällisesti pyytävät joustamaan ylimääräisen ottamisessa, niin ovatko he joustavan ystävällisiä enää siinä vaiheessa kun vastuista ja korvauksista aletaan puhua kolarin jälkeen? Epäilen etteivät ole.

Taxi kansainvälisesti

Kun ulkomaalaisia asiakkaita istuu kyytiin, niin usein taksikyyti tuntuu herättävän keskustelua, ja ilmeisesti kerrotaan kokemuksia omista aikaisemmista taksikyydeistä.
Takapenkiltä kuuluu:

... japania, japania, japania... Tokyo... japania... taksiii.... japania, japania ...

... ranskaa, ranskaa, ranskaa ... taksiii... Paris ... ranskaa, ranskaa...

... venäjää, venäjää, venäjää ... taksii ... Moskow ... venäjää, venäjää...

... itäblokin kieltä, itäblokin kieltä ... taksii ... itäblokin kieltä ...

Itäblokin kielet ovat vaikeita erottaa toisistaan, samoin kuin afrikkalaisten. Kielen perusteella on hankala arvioida mistäpäin asiakas mahtaa olla kotoisin. Mutta jos ei muuta ymmärrä niin ainakin sen taksi-sanan ymmärtää heikollakin kielitaidolla.

Sukset

Juttelin taas kerran kollegan kanssa puhelimessa.

- ”… Juteltiin tossa Härskin kanssa miten saisi hyvän kohtauksen piilokameraan. Asiakkaan tullessa autolle suksipaketin kanssa kuski ensin sovittelisi niitä suksia sinne takapoksiin. Kun ne ei sopisi, niin kuski ottaisi sukset ulos sieltä ja taittaisi ne polveaan vasten kahtia. Takaisin laittaessaan tuumailisi vain: ” No nyt ne mahtuu.”

Varmasti olisi näkemisen arvoisia ilmeitä asiakkaiden kasvoilla…”

Liekkejä

Muutama viikko sitten olin palailemassa Espoon kartanon läheltä pientä kippuraista tietä takaisin isommalle tielle, kun näin puiden takana liekkejä. Palaako siellä joku mökki tai talo, kävi ensimmäisenä mielessä.
Löysin palopaikalle johtavan tien, ja päädyin pienen parkkialueen reunaan ihmettelemään sen keskellä palavaa röykkiötä. Joku oli tuikannut tuleen useita irrallisia vyyhtejä paksuja kaapeleita sekä pari kelaa sormenpaksuista kaapelia. Kello oli vähän vaille kolme yöllä. Ketään ei näkynyt paikalla. Ympäröivästä pimeydestä metsikön takaa pilkotti talojen valoja.
Palasin autolle soittamaan hälytyskeskukseen. Navigaattorista oli nyt apua, kun pystyin kertomaan tämän pikkutien nimen. Lupasivat lähettää paloauton paikalle. Jäin odottamaan sitä tienristeykseen.
Paloauto saapui aikanaan. Aloin selittämään ja huitomaan palopaikan suuntaan. Korkealta paloauton ohjaamosta palomies sanoi, että he tietää paikan. Siellä oli palanut ennenkin. Ai? Aha. Hölmistyneenä lopetin selittämisen. Kysyivät, että olinko nähnyt ketään siellä paikalla. En ollut. He menivät hommiin, ja itse poistuin paikalta. Mikäköhän juttu tämäkin nyt sit oli?

Viime yönä otin Espoon keskuksesta kyytiin nuoren naisen, joka ilmoitti osoitteeksi tuon pienen tienpätkän. Kerroin kutsuneeni sinne vähän aikaa sitten paloauton, kun siellä oli pieni tulipalo keskellä parkkipaikkaa.

- ”Nyt sä sitten palaat palopaikalle takas. Yksi mustalainen kävi siellä polttamassa jostain varastamistaan kaapeleista muovit pois. Se jätti ne sinne yöksi palamaan itsekseen, ja kävi aamulla hakemassa metallit pois. Se myi ne metallit eteenpäin. Mekin nähtiin pari kertaa niitä paloja. Me asutaan siinä vieressä. Ne kaapelit paloi ja kärysi ihan valtavasti siinä meidän tontin rajalla.”

- ”Kai te ilmoititte siitä poliisille?”

- ”Tietysti. Kerran me oltiin mun likkakaverin kanssa tukahduttamassa paloa erilaisilla kankailla, jotta olis edes jotain haittaa sille mustalaiselle siitä ettei ne muovit olisivatkaan palaneet pois.
Pari viikkoa sitten joku ilmoitti taas palosta, ja ne sai sen mustalaisen kiinni.”

- ”Oho! Siitä taitaa olla pariviikko sitten kun mä ilmoitin siitä palosta. Jospa sinne oli tullut poliisi odottamaan polttajaa, ja ne ehkä nappas sen sitten kun se tuli hakemaan metallejaan?!!"


Uimakortti

-"... Opettakaa vain lapsenne kaksikielisiksi, niin hyvin menee. Hannahan haluaa lapsistaan kaksikielisiä. Sen tyttö on nyt ruotsalaisessa tarhassa.

Tyttö kertoi äidilleen: "Mä olen jo kirjoittanut joulupukille, ja toivonut kännykkää".
Äiti totesi siihen: "Sähän olet vasta viisi vuotta! Et sä vielä tarvii kännykkää".
Tyttö oli vastannut siihen: "No ei se mitään, koska sit mulla olis ollut toinen ongelma."
Äiti ihmettelemään:" No mikä?"
Tyttö ilmoitti: "Mulla ei olis siihen vielä uimakorttia."

Eli tytöltä puuttui SIM-kortti, SIM-kort eli uimakortti..."

Luomu-Viagra

Valittelen kollegalle väsymystä. On tullut nukuttua pätkissä vuorokautiset unet. Yökuski, kun ei nuku yöllä.

- ”Ukkomiehillä ei ainakaan koskaan pitäisi olla unensaanti ongelmia. Jos ei uni tahdo tulla silmään, niin pitää vain ajatella rakastelua vaimon kanssa. Jo alkaa nukuttaa kummasti. Jos ei siitä huolimatta nukahda, niin pitää ajatella rakastelevansa vielä toisenkin kerran vaimonsa kanssa. Varmasti tulee uni.”
- ”Aha. Tota en ole kuullutkaan.”
- ”No kai sä olet kuullut mikä on luomu-Viagra?”
- ”En ole.”
- ”Vaihda naista.”

Vetääkö vai ei

Tuulilasin pyyhkijät viuhuvat edestakaisin. Sataa kaatamalla. Katuvalot loistavat kullankeltaista valoaan kaduille ilmestyneisiin isoihin lätäköihin. Vesi lentää komeasti auton ympärillä.

- ”Pahoja nuo tosi isot vesilammikot. Viemärit ovat ilmeisesti tukossa, kun ei vesi mene pois vaan jää lammikoiksi.”

- ”Joo, viemäritukokset voi olla tosi pahoja. Mulla on omakohtaisia kokemuksia niistä. Ei siitä ole kovin kauan, kun yön aikana oli tullut niin paljon vettä, että sade- ja jätevesiviemärit oli mennyt tukkoon osassa Lauttasaarta. Vettä valui talojen kellareihin. Niin meidänkin. Mulla oli itsellänikin kellarissa uudet laskettelusukset ja –kengät, sekä muita urheiluvälineitä. Siellä ne uiskenteli vedessä. Aamuyöstä paikalle oli kutsuttu palokunta pumppuineen tyhjentämään kellaria ja asukkaille jaettiin pieni tiedote asiasta.

Aamulla herättyäni ja aamutouhuja suorittaessani kävin hakemassa aamun lehden, ja sen tiedotteen. Aamupaskalle piti saada tuoretta lukemista. No siinä samalla kun istuin ja pinnistelin luin tätä tiedotetta. Siinä kerrottiin tulvasta kellarissa ja tukkeutuneista viemäreistä. Vesi oli noussut korkealle. Kaikki kellarissa olevat tavarat ui vedessä. Juuri sillä hetkellä, kun pötkylä tipahti pönttöön luin sitä riviä tiedotteesta, jossa sanottiin, ettei vessoja saa vetää, koska kaikki jätevesi menisi kellariin.
Mut enhän mä voinut jättää sitä paskaa sinne koko päiväksi haisemaan. Ajattelin ettei se enää haittaa vaikka siellä yksi pötkylä lisää uiskentelee niiden muiden joukossa, ja vedin vessan.”


- "Mutta eihän se siellä vedessä haise."
- "Ei kait. Mutta en halunnut jättää sitä koko työpäiväksi sinne."

Yllättävä luontohetki

Kuinka moni teistä on tuijottanut silmää räpäyttämättä alta puolen metrin päässä olevaa varpusta? Varmaan muutama. Entä kuinka moni on tuijottanut samanaikaisesti varpusta ja sen takana siivet levällään lentävää haukkaa? Minä olen. Tapahtui nimittäin näin.

Ajelin Vallilassa Mäkelänkadulta Vääksynkadulle. Olimme asiakkaiden kanssa matkalla Itä-Helsinkiin. Vääksynkadulla yhtäkkiä jostain yläilmoista lennähti suoraan silmieni eteen tuulilasin toiselle puolelle pieni varpunen. Ja heti sen takana näkyi haukka siivet levällään. Ilmavirta lennätti varpusen tuulilasin oikeaan reunaan, jossa haukan kynnet kietoutuivat varpusen ympärille. Seuraavaksi haukka lensi auton oikealta puolelta kohti Mäkelänkatua pieni varpunen tiukasti kynsissään. Kaikki tämä tapahtui siinä ajassa mitä kuluu pään kääntämisessä olkapään yli katsomiseen.

Takapenkillä istuvat asiakkaat olivat syventyneet keskusteluunsa. Joten sain yksin todistaa tätä haukan ruoanhankintaa.

Puolisivukierteellä eteen

Auto kiitää 110 km/h Lahden moottoritiellä. Juttu on luistanut mukavasti takana istuvan asiakkaan kanssa. Mies pyytää siirtämään edessään olevaa etuistuinta taaksepäin. Siirrän istuinta taaksepäin, kun oletan asiakkaan saavan siten paremmin nojattua etukenossa siihen selkänojaan.

Yhtäkkiä mies ponnistaa olkapääni yli puolisivukierteellä eteen. Olisi tarvittu kokokierre, nyt jäi vajaaksi. Asiakas jäi nalkkiin. Takapuoli on jalkatilassa, ja jalat sojottavat kohti kattoa. Tuijotan monttu auki hämmästyksestä.

Jarrutellessani tien sivuun kysyn, että miksi se noin teki. Edessä on kuulemma mukavampi jutella kuskin kanssa. En uskonut tuota selitystä, istuma-asento näytti ainakin hyvin tukalalta. Matka jatkui asiakkaan päästyä normaaliin istuma-asentoon.

Itseironiaa

Istun kollegan kyydissä. Ollaan kahville menossa. Kaarretaan huoltiksen pihalle. Parkkiruudut ovat täynnä autoja.
-"Tossa kulman takaa on invapaikkoja. Mä ajan sinne.” Kollega kaartaa kulman taakse. ”Jaa, mut ei me mahduta siihen. Siinä on jo takseja."
Räjähdämme molemmat nauramaan.

Tämän ammatin harjoittaminen tekee kuskeista yhdensortin invaliideja.

Matkatavarahihna

Otin ulkomaanterminaalista kyytiin nuoren iloisen naisen.

- "... Siellä joutui taas odottamaan jonkun aikaa, että matkatavarat tulisi hihnalle. Ensin se hihna alkoi liikkumaan tyhjänä, ja sitten sieltä verhon takaa tuli ensimmäisenä ulos valkoiset kalsarit."
-"Ottiks kukaan niitä?"
-"En mä nähnyt."

Vilautusalennusta

- Jos mä näytän tissini, niin päästäänkö me Kallioon 8 eurolla?
- Ette.
Tyttö kääntyy muun seurueensa puoleen kertoen aikaisemmista vilautusalennuksistaan.
- Mä kysyn aina taksikuskilta, et jos mä näytän tissini niin pääseekö halvemmalla Kallioon. Joskus se onnistuu, ja silloin tää matka Annankadulta Kallioon ei maksa oikeestaan mitään. Eihän se nyt iso juttu ole, jos tissinsä näyttää.
Eräs pojista kommentoi.
- No nyt ei toi kyllä onnistunut. Mut voisit sä silti näyttää ne meille.
Tyttö nosti puseroaan.
- VAU! Sullahan on hyvän näköiset tissit!

Malmille

Toinen takana istuvista miehistä kertoo kaverilleen:

- Mä olin reissussa tossa yks kerta, ja kävin sit iltaa istumassa paikallisissa baareissa. Tuli vedettyä ihan kohtalaiset kenot. Mä hyppäsin sit taksiin, ja sanoin kuskille, et aja Anianpellontielle. Ja samalla soitin vaimolle.
Kuski kysyi, et missäs se on. Mä sanoin sille et aja Malmille, mä neuvon sit loput. Samalla mä sanoin vaimolle puhelimessa, et mä olen tulossa kohta kotia, et hyppäsin juuri taksiin. Vaimo oli ihmeissään, et miten niin olet tulossa kotiin. Sähän olet Rovaniemellä työmatkalla. Mä vaan intin vastaan sanoen sille, et eiku mä olen taksissa tulossa kotia. Vaimo sanoi, et ei ku sä olet Rovaniemellä.
Mä kysyin sit kuskilta et missä me ollaan. Kuski nauroi, ja sanoi me ollaan Rovaniemellä.

Lentäen kentälle

Kollega kertoi:

- Tossa yksi suhari ajoi reipasta ylinopeutta Tuusulantiellä kohti lentokenttää. Asiakkaana ollut lentäjä antoi kuskille kaksi vaihtoehtoa: "Nyt joko lasket nopeutta tai sitten nostat korkeutta."

Uusi aloitus

Taas tuli tarve yrittää kirjoittaa ylös näitä juttuja mitä taksia ajaessa tulee eteen. Joten jatkan tästä mihin lopetin viimeksi, kun tämä blogi nyt on vielä pystyssä, ja salasanakin siihen löytyi.

~ maanmatonen ~

Lopetus

Lopetan tämän blogin pitämisen. Erilaisten olosuhteiden, syiden ja seurausten ym. seikkojen vuoksi tämä blogaaminen loppuu nyt näin yllättäin. Tahtomattani.

Kiitos ja näkemiin.

~maanmatonen~

Bensavarkaus

Ajan omakotitaloalueella t-risteyksen kohdalle jättääkseni asiakkaan pois. Asiakas höpöttää höpöttämästä päästyään, eikä tahdo millään päästä autosta ulos. Lopulta se saa kammettua itsensä ulos. Katson ettei vasemmalta tule ketään, ja samalla huomaan jotain outoa.

Poikittaisen kadun varteen pysäköidyn auton takana on 20 litran kanisteri, johon tulee letku auton bensasäiliöstä. Katson ja ihmettelen sitä vähän aikaa, sen verran että asiakas ehti palata takaisin ihmettelemään miksi en jo lähtenyt. Pyydän asiakasta kanssani katsomaan tätä letkuviritystä. Toteamme, että siinä on keskeytynyt bensavarkaus. Auton bensaluukku on revitty irti. Letkusta valuu edelleenkin bensaa kyljellään olevaan täysinäiseen kanisteriin, josta taas bensaa valuu maassa olevaan sadevesikaivoon. Poistan letkun ja nostan kanisterin pystyyn. Soitan hälytyskeskukseen. Partio lähetetään paikalle tutkimaan asiaa.

Kaurapuuroa

- ... Kun mä sain ison ylinopeussakon, niin mä sanoin vieressä istuvalle Jerelle: "Nyt me joudutaan sit syömään pelkästään kaurapuuroa koko ensi viikko." Jeren naama meni kurttuun ja se katseli alta kulmien. Se poliisi taisi tuntea piston omassatunnossa, kun se Jeren katseen huomattuaan sanoi: "Ettei kait nyt sentään noin, on tässä maksuaikaa."

Vitsi

Lähikuppilasta kotiinsa kyydin saanut vanhempi mies on jo maksanut matkansa, mutta ei vielä malta nousta autosta pois.

- Anteeksi, että mä olen näin humalassa... ör... Hei anna mä kerron sulle yhden vitsin. Jooko, saanko?
- No, kerro.
- Kaislikon reunalla uiskenteli rauhallisesti isähauki ja tytärhauki. Yhtäkkiä siitä niiden edestä lipui ohi viehe. Tytärhauki oli syöksähtämässä vieheen perään, mutta isähauki ehähti varoittamaan: "Varo, se on gigolo!" Tytärhauki ihmetteli:"Gigolo?". Isähauki sanoi siihen:"Nii-in, gigolo. Viime syksynä äitisi lähti sen matkaan, eikä ole vieläkään palannut."

- Hei! Saanko mä kertoa toisenkin vitsin. Sit mä lupaan mennä pois.
- No kerro tämän kerran.

- Kaksi mannea oli ravihevosen kanssa noussut ruotsinlaivaan matkatakseen Ruotsissa pidettäviin raveihin. Merenkäynnin yllyttyä pahemmanlaiseksi keikutukseksi mannet päättivät siirtää ravihevosen heidän omaan hyttiinsä, jotta voisivat valvoa sitä paremmin. Myöhemmin illalla he poikkesivat laivan tanssiravintolaan, ja illan päätteeksi toivat maksullisen naisen hyttiinsä. Valoja ei sytytetty, ettei ravihevonen pillastuisi suotta. Siinä sitten touhutessa aika vierähti aamuun. Toinen manne tuli naisen kanssa käytävään selvittämään maksua. Nainen sanoi:" Se on 50 € sulta ja 50€ siltä sun kaverilta, mutta sen isokullisen mokkatakkisen ei tarvii maksaa."

Ilohuuto

Iloinen nuori nainen istuu takapenkillä, ja vierelläni etupenkillä istuu toinen iloa ylipursuava nuori nainen.

- Voi että meillä on ollut hauska ilta. Niin hauska, että nyt mun tekisi mieli huutaa ilosta. Saanko mä avata ikkunan ja huutaa?
- No, tietysti saat. Antaa mennä vaan!

Nainen avaa ikkunan ja kajauttaa Rautatientorin kulmalle tultaessa iloisen huudon.

- OOOOOOOOOOOOO IIIIIIIIIII AAAAAAAAAAAAAA HHHHHHHHHHHH!

Takapenkiltä kommentoidaan.

- HAHHAH! Sä olet kyllä ihan hullu! HAHHAH!
- Toi tuntui tosi hyvältä! Saanko mä tehdä sen uudestaan?
- Anna mennä vaan, jos se kerta tuntuu hyvältä! Heh heh.
- IIIIIIIIIII AAAAAAAAAAAAAAAAAHHHHHHHHHHHH! UUUUUUUUUUIIIII!

Tarkan euron mies

Auto on täynnä nuoria aikuisia. Yksi tarkan euron mies ehdottaa.

- Nyt siinä mittarissa on sopiva tasasumma 35 €. Voiks sä pistää sen kiinni nyt? Eiks se olisi sopiva summa koko tästä matkasta?
- Joo, mut mä pysäytän sit auton myös tässä. Teille jää sitten vielä muutaman kilsan kävelymatka sinne ravintolaan tästä.

Takapenkiltä kuuluu naisäänistä vastustusta.

- Mä en ainakaan kävele. Aja vaan eteenpäin.
- En mäkään. Mä haluan päästä oven eteen.

Matka siis jatkuu kumitassuilla. Tarkan euron mies yrittää sopia toisten kanssa tasasummaa, jossa taksi pysähtyisi, ja siitä he kävelisivät loppumatkan. Sopuun ei päästä. Mittariin räpsähtää 40 €, jolloin mies käskee.

- Pysäytä tässä. Me jäädään tässä pois.
- Ei me muut ainakaan jäädä. Me halutaan oven eteen. Mä en halua kastua. Mä maksan sen erotuksen sinne asti.
- Mä ainakin jään tässä. Mä maksan oman osuuteni vain tähän asti.

Pysäytän auton. Rahan kaivaminen, laskeminen ja antaminen toisille alkaa. Mittari käy. Tarkan euron mies ja kaverinsa hyppävät ulos autosta vesisateeseen. Muut jatkavat matkaa seuraavan korttelin kulman takana sijaitsevaan ravintolaan. Perillä mittarissa on 40,40 €.

Lasin helinää

Saan puhelimessa hieman palautetta kollegalta.

- ... Teiks sä taas uukkarin? Sä olet kyllä aikamoinen sähläri.
- Enkä ole.
- No kyl sä oot. Mä tulen just perille. Mun asiakkaatkin näyttää tulevan tuolta.

Puhelimesta kuuluu yllättäin rikkoutuvan lasin helinää.

- Voi saatana!

Puhelu katkeaa. ?????????????? Jään luurin päähän huulipyöreänä ihmettelemään mitä mahtoi tapahtua. Peruuttikohan se itse nyt jotain säpäleeksi?

Myöhemmin asia selviää.

- Mitä siellä meni rikki?
- Asiakas tippui pää edellä lasista läpi. Siltä meni korva halki.
- SIIS MITÄ?
- Niin. Ne molemmat asiakkaat, nainen ja mies, astuivat harhaan porrastasanteelta ja tippuivat alas. Se nainen iski päänsä 6 millin lasista läpi. Ja sen korva halkesi siinä.
- Eikä! Oliks ne kauheenkin jurrissa?
- Ei. Ne oli kyläilemässä, ja nyt kotiin menossa.
- No siitä tuli sit sairaalakeikka?
- Joo, mä vein ne sairaalaan paikattaviksi...

Reikä korvassa

Takapenkillä istuu verisellä liinalla korvaansa pitelevä jonkin verran humaltunut mies.

- Mitä siinä oikein tapahtui?

- Mä olin yhdessä baarissa, ja tanssin siellä yhden tytön kanssa jonkin aikaa. Me siirryttiin jonkin ajan kuluttua toiseen ravintolaan siinä vieressä. Tanssittiin sielläkin. Oikeastaan mä sanoin siellä sille tytölle, että mä olen aika väsynyt, ja menen yksin kotia. Mä tulin ulos ravintolasta, niin yks poika hyökkäs mun kimppuun ja pisti puukolla reiän mun korvaan. Ei se sanonut mitään, hyökkäs vaan päälle. Mä en tiedä mikä suhde tällä tytöllä ja pojalla on. Epäilen, että mustasukkaisuus oli syynä. Mä tiputin ne kaikki kolme siihen, sen pojan ja sen kaverit. Niille kävi pahemmin kuin mulle. Aattele jos se olisi vetänyt sillä puukolla mua suoraan otsaan. Nyt se osui korvaan ja siinä on reikä...

Kurssittaja

- Joo kyllä ihmiset on monesti aika ajattelemattomia. Yksikin kerta mun piti vetää sellainen yhden päivän kurssi. Sille oli ilmoittautunut 10 osanottajaa. Mä olin varannut pienimmän mahdollisen tilan siitä kurssipaikasta, ja tarjoilun 12 hengelle. Kun se kurssi alkoi, niin sisään käveli älyttömästi ihmisiä. Henkilökunta kävi kysymässä, että tuleeko nämä kaikki sille mun kurssille. Mä sanoin, että näköjään. Me jouduttiin kantamaan pöydät pois ja laittamaan tuolit tiukkaan riviin. Onneksi se oli iso kurssipaikka, niin niillä oli siellä keittiössä tarvikkeet tehdä lisää tarjottavaa äkkiä. Niiden kurssilaisten edustaja oli ajatellut, ettei kait se haittaa jos heitä tulee muutama ylimääräinen ilmoittamatta. Niitä tuli 35 yhteensä eikä vain 10. Juu, että muutama ylimääräinen...

Ja sit toisella kerralla mun piti pitää kaksi päivän kurssia Kuopiossa. Eka Kuopion kurssi meni hyvin. Tokan päivän kurssin alkaessa mä ihmettelin, kun ei ketään näkynyt paikalla. Mä kävin etsimässä niitä, jos ne olisi vaikka menneet väärään paikkaan. Ei niitä löytynyt. Soitin sitten kurssin tilaajalle, ja kysyin missä kaikki kurssilaiset on. Se oli hämmästynyt, että eikö mulle ole ilmoitettu, että kurssi on peruutettu. He eivät pääse, koska heillä on pakollinen kokous juuri sille päivälle...

Nupukivet

Auto tärisee ja rämisee. Ihmiset sisällä hytkyy niin, että leegot suussa kalisee kuultavasti. Ajan keskustan nupukivikadulla.

- Eiks olekin ihania nämä nupukivikadut?

- Mä todella inhoan näitä. Tällä autolla näillä ajaminen on täyttä tuskaa. Pahimmat pätkät on Unioninkatu ja Pohjois-Espa. Ne on todella kamalassa kunnossa. Mua hävettää joka kerta, kun mun pitää ajaa niiden kautta ulkomaalainen asiakas kyydissä. Tärisee aivan helvetisti, niinkuin ajettaisiin jollain hoitamattomalla pikkutiellä, ja ollaan sentään Helsingin ydinkeskustassa. Ei anna hyvää kuvaa Helsingistä.

- Kaikkien historiallisten kohteiden edessä on nupukivipäällyste. Mä kun seuraan läheltä kaupungin asioita ja olen niistä aika paljon perillä, niin siellä on yksi firma tehnyt hyvän sopimuksen. Se toimittaa joka vuosi aika ison kasan noita kiviä kaupungille.

- Niin, mut eihän noi kivet kulu! Niitähän vain käännellään, kun ne kunnostaa noita katuja.

- Niinhän ne tekee. Mut siitä huolimatta tämä firma toimittaa niitä kiviä sopimuksen mukaan, tarvittiin niitä tai ei.

- No jo on ...

................................................

- ...Tämä on mukavan rauhallinen paikka asua. Viihtyisäkin, kun ne saivat kunnostettua tuon viereisen puiston tuohon. Kaivinkoneen alkaessa kaivamaan sieltä löytyi iso kasa nupukiviä maahan haudattuna. Kaikki naapuritalojen asukkaat kävivät hakemassa hyviä reunakiviä kukkapenkkeihinsä...

Pöpö

- ATTTZIIII.

Asiakas aivasti. Ja nyt vain arvailemaan mikä kauden pöpö lensi auton pieneen sisätilaan. Hengitys sisään. Noin, nyt olen saanut pöpön itseeni, ja pääsen seuraavien päivien aikana tietämään olenko vastustuskykyinen vai en.

En ollut. Lehdessä kerrotaan kevään flunssaaallon nimeksi Kalifornialainen. Ilmeisesti se tuli ja iski mut sängynpohjalle.

Lintuinfluenssaa käsittelevässä jutussa Hesarissa oli jonkun lääkärin antama ohje, että sitten ei enää pidä viedä kättä suun eteen aivastaessa vaan mielummin aivastaa hihaan. Odotan koska ilmestyy ensimmäiset hihanenäliinat.

Suosittu pistäytymispaikka

Keski-ikäinen hyvin tuohtunut mies nousee ravintolan yötolpalta autoon.

- Aja Pasilaan. MIKÄ MULKKU PAIKKA TOI OLI! AIVAN KAUHEA! Miten tollasta paikkaa voi edes olla olemassa. TÄYSIN MULKKU PAIKKA. Miten täällä meidän kauniissa Helsingissä voi olla noin kauhea paikka. MITEN SE ON MAHDOLLISTA! NYKYPÄIVÄNÄ! SEHÄN PILAA TÄYSIN TÄMÄN MEIDÄN IHANAN HELSINGIN! Meillä oli niin hieno Eino Leino -ilta. Ja siellä yksi työtoverini erittäin kaunis nainen ehdotti, että mentäisiin jatkolle tuonne. En voi käsittää miten niin kaunis nainen voi käydä TUOLLAISESSA MULKUSSA PAIKASSA. Hän saa kyllä kuulla siitä huomenna töissä. SIIS AIVAN KAMALA PAIKKA.

- Toi on hyvin suosittu pistäytymispaikka. Presidenttiehdokkaatkin käy siellä tuopillisella.

- KÄSITTÄMÄTÖNTÄ! TUOLLA. AHHHH. TÄYSIN MULKKU PAIKKA...

Tuohtumusta riitti koko matkan ajaksi Pasilaan.

..............................

- ... Me istuttiin yhdessä kulmapöydässä. Siinä meidän pöydässä istui yksi mies. Sanoi olevansa vanginvartija. Vapaalla tosin. Hän istui vähän katveessa siihen muuhun väkeen nähden. Hän sanoi, että siellä näytti olevan myös neljä heidän asiakastaan. He eivät olleet huomanneen häntä. Vähän ajan päästä tämä mies nousi ja sanoi menevänsä soittamaan. Siinä vaiheessa mä totesin, että on aika lähteä kotia...

..............................

Pysäytän tämän suositun pistäytymispaikan edustalle. Asiakas antaa maksuksi setelin, ja kysyy.

- Onks se ok, jos se on ok?
- Siis täh? Anteeksi mitä?
- Onks se ok, jos se on ok?

Vilkaisen seteliä. Asiakasta. Ja tajuan.

- On se ok. Kiitos.

Alkoi naurattamaan ihan mielettömästi. "Onks se tasaraha?" ja "Onks se sopivasti?" toteamukset ovat jo tuttuja, mutta tämä oli uusi heitto tippiä annettaessa.

Sekavaa seurakuntaa tuon paikan asiakkaat. Varmaan turha kertoa mistä paikasta kyse.

Peruuttaminen eli ruttaaminen

Tiukalle vetää. Seuraava tilaus on 15 minuutin päästä Itä-Helsingissä, ja mä olen Vantaalla vielä odottelemassa, että tämän hetkinen asiakas käy automaatilla. Sieltähän se tulee. Maksaa tiputtelukiertoajelun 62 €. Kiitos. Ja nyt äkkiä Itään. Pakki päälle ja käännös. PUM! Silmät menee kiinni ja suu aukeaa.

- SAATANA!

Loikkaus ulos autosta katsomaan mihin osui. Valopylväs. Eihän tällä aukiolla pitänyt olla mitään. Perä on rutussa. Siihen hupeni se kiertoajelun tuotto, ja muutaman muun kyydin kanssa. Lisää kirosanoja. Koskaan, ei koskaan saisi olla niin kiire, että ei ehdi tarkistaa mitä siellä takana on. Ei edes aukiolla. Nyt jäi peileistä katsomatta. Näin epäilen käyneen.

Laskeudun kävellen kotitaloltani aukion laidalla oleviin kauppoihin. Näen muutaman valopylvään harvan rivin. Yksi valopylväs poikkea rivistöstä. Se on noin kolmenkymmenen asteen kulmassa kallellaan lampun kupu roikkua retkottaen sen yläpäässä. Seuraavat 2 - 3 viikkoa se muistuttaa peruuttamisestani. Joka kerta sen nähdessäni iskee armoton potutus.

*Kirjoittajan huomautus. Ei sitten pidä luulla, että tässä ihan alvariinsa kolhin autoa.

Maksaja

Kyydissä on äänekäs porukka. Etupenkillä istuva alkaa komentaa armejamaiseen sävyyn toisia.

- HUOMIOOO! Nyt kaikki antaa korttinsa tänne!

Kortteja ojennetaan selkänojan yli.

- Tästä puuttuu vielä jonkun kortti. Kenen kortti puuttuu? ..... Leino, se on sun kortti! Anna se korttisi tänne.

Puuttuva kortti ojennetaan. Vieressäni istuva muodostaa korteista viuhkan, jonka työntää eteeni.

- Vedä tuosta yksi kortti. Kortin omistaja maksaa tän matkan.

Vedän kortin. Onneton voittaja älähtää.

-EI. EI TAAS. Mä maksoin viimekin kerralla.

- Mä olen todella pahoillani, että vedin sun korttisi. Aikamoinen sattuma muuten, sillä mulla on sama sukunimi kuin sulla...

Webbikamera

- Onks toi webbikamera? Menekö se kuva suoraan nettiin?
- Joo menee.
- Peku sä olet kuvassa nyt. Hymyä.

Jos noin vastaa, niin asiakkaiden keskuudessa alkaa hälinä siitä ketä se turvakamera nyt kuvaa, ja hymyä pitäis saada naamalle. Mut eihän se auton turvakamera ole mikään video- tai webbikamera, vaan infrapunakamera laajakulmalinssillä, joka ottavat muutaman tavallisen kuvan päivänvalossa ja yön pimeydessä. Kuvat tallentuvat koodattuna, eikä me päästä niihin käsiksi. Ei me voida myydä niitä, ja tehdä bisnestä, kuten jotku asiakkaat ehdottavat lisätienistien ansaitsemiseksi.

Moni asiakas kiittelee kameroita, että nyt me kuljettajat säästytään niiden ansiosta väkivallalta. Mutta eipä ne kamerat siitä ripustuksestaan irtaannu ja tule meitä puolustamaan, jos asiakas käy päälle. Ne kuvat auttaa vain tapahtumien jälkiselvittelyssä.

Pisin show mitä kameralle on kyydissäni esitetty oli toissa vuonna itsenäisyyspäivän puhe suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Joista kolme viimesintä varsin huonolla sanavarastolla.

Tämä juttu koskee vain Helsingin taksien kameroita. Muun Suomen taksien turvakameroista en tiedä mitään.

Sovintoele

Kaksi keski-ikäistä naista istuu autossa ja kertoo.

- Meille sitten sattui aika kummallinen juttu tuon ravintolan narikassa. Kun me mentiin sinne hakemaan takkejamme niin hän sai takkinsa, mutta mun takkia ei löytynyt sieltä. Mä sanoin, että kyllähän sen nyt täytyy siellä olla, kun se päällä sinne tulin. Niin eikös se portsari ala väittämään mun tulleen ilman takkia, kun ei sitä kerran sieltä löydy. Mä en ollut uskoa korviani. Ja kun vaadin päästä katsomaan itse sieltä naulakosta, niin ei se portsari päästänyt. Käski vain lähtemään. Sanoin etten lähde siitä mihinkään ennenkuin takki löytyy.

- Ei hän siinä mitenkään hankalaksi heittäytynyt. Vaati vain napakasti takkiaan. Sitten me pyydettiin sitä portsaria kutsumaan vastaava siihen paikalle selvittämään asiaa. Se portsari sanoi olevansa vastaava. Jonkin aikaa siinä meni, että päästiin yhteisymmärrykseen. Hän pääsi lopulta naulakolle etsimään takkiansa. Ja löytyihän sieltä.

- Ja sit kun se kaikki oli selvää, portsarin pahoiteltua tapahtunutta ja pyydeltyään anteeksi, niin se vielä niinkuin hyväntuulisena sovintoeleenä nipisti mua peffasta...

Nainen ratissa

- Tossa taas näkee mitä siitä syntyy, kun on nainen ratissa.

Syöpäklinikan ulkopuolella sairaalatakkiin pukeutuneen vaimonsa vierellä istuva mies toteaa. Edessämme on naisautoilija tehnyt kummallisia ratkaisuja päästäkseen pois parkkiruudusta samalla vaikeuttaen muiden autojen etenemistä. Vieressäni istuva naiskollega tarttuu puheeseen.

- Heh, tuon nainen ratissa olettamuksen mukaan saa tehdä mitä vaan. Sitä voi käyttää hyväksikin. Ihan samoin kuin taksin huonoa mainetta. Toisten mielestä taksit ajaa miten vain omilla säännöillä ja kiilailevatkin ihan miten sattuu. Hankalissa paikoissa missä pitää tehdä poikkeavia ratkaisuja, niin mä käytän tätä mainetta hyväkseni. Jos se ei riitä, niin sitten kurkin vähän ikkunasta, ja näyttelen, et kato täällä on nainen ratissa. Johan mieskuskit ymmärtää miksi toheloin liikenteessä, ja antavat tietä.

- Joo, tota noi meidän naisbussikuskitkin käyttää hyväksi, jos jotain tapahtuu. Sanovat vain: "Ups. Nainen ratissa."

Vaimo nauraa vieressä. Ja taas naiset vie pisteet kotiin.

Kivi

Peruutin oven eteen. Asiakkaat purkivat tavaransa autosta, ja maksoivat. Lähdin liikkeelle. Auto pomppasi vähän. Ja sitten kuului kauheaa kolinaa auton alta. Jarrutin ja nousin ulos autosta. Kumarruin katsomaan auton alle. Siellä oli ihmisen pään kokoinen kivi kiilautuneena taka-akselin ja vararenkaan väliin. Ei voi olla totta! Uskomatonta! Ei näin voi käydä!

Olin peruuttanut kahden nurmikkonurkkakiven välistä ovelle, mutta unohtanut täysin kivien olemassa olon lähtiessäni liikkeelle. Ajoin toisen kiven yli, ja nyt se oli jumittunut auton alle kiinni. Ei saatana!

Ensin ajoin kymmenisen metriä eteenpäin, jospa se kivi pullahtaisi peräpäästä ulos. Ei pullahtanut. Peruutin. Kivi vain liukui mukana lumisella pihatiellä. Yksi asiakkaista tuli ihmettelemään miksi ajoin edestakaisin. Selitin. Sitten siinä kumarreltiin ja ihmeteltiin.

Millään sitä ei sieltä saisi sorkittua pois. Eikä autoakaan saisi nostettua ilmaan. Mielessä kävi kyllä pikaisesti tunkki. Kuitenkin halusin vielä yrittää saada sen ajamalla pois. Ajoin pihatieltä kadulle toivoen, että siinä olisi pieni kuoppa mihin kivi putoaisi. Ja olihan siinä. Niin kierähti kivi pois auton alta, ja sydämeltä.

Olen aina vihannut näitä nurmikkojen nurkkia suojelemaan asetettuja kivenmurikoita. Niitä ei näe peruuttaessaan. Ne jäävät liian matalalle ja katveeseen. Täten toivon, että roudan hellittäessä maasta nämä kivet painuisivat omalla painollaan maan sisään kadoten kiusaamasta viattomia peruuttelijoita.

Turhaa ajoa

Auton puhelin soi.

- Taksi Paloheinä.
- Missä se taksi on, jonka mä juuri tilasin? Se sanoi tulevansa heti, kun oli vain ajanut yhden mutkan. Ei sitä näy missään. Mulla on kiire. Lapsi on yksin kotona.
- Tämä tuli nyt toiseen autoon. En valitettavasti tiedä siitä toisesta autosta mitään.
- Mä olen täällä Pakilan Teboililla. Kauan sulta menee tulla tänne? Mulla on kauhea kiire.
- Ei tässä mene kuin pari minuuttia.
- Kiitos. Hei.
- Auto...

Asiakas sulkee puhelimen ennenkuin ehdin kertoa auton numeron. Kolmen minuutin päästä olen Teboililla. Asiakasta ei näy missään. Lähellä seikkailee myös toinen auto, jonka kuski aukaisee ikkunan ja huikkaa siitä.

- Soittiks sulle kanssa se hysteerinen nainen?
- Joo.
- Se otti jo lennosta toisen auton.
- No voi ...

Turha ihmetellä miksi autot ei aina riitä, kun yksi asiakas ajattaa turhaan useampaa autoa.

...................................

Saan ison auton tilauksen pakilalaisen omakotitalon osoitteeseen lauantai-iltana. Datalla on paljon tilauksia ilmassa. On kiireinen aika. Talon keittiössä näyttää olevan nuorta porukkaa kasassa. Ilmeisesti he ovat sieltä lähdössä. Näin ainakin oletan, ja odotan. Odotan, ja odotan. Keittiössä sammuu valo. Ulos tulee tyttö, ja kävelee autolle.

- Miksi tää taksi on pysähtynyt tähän meidän talon eteen? Meidän koira haukkuu aivan kauheesti tuolla sisällä tätä.
- Tähän osoitteeseen oli tilattu taksi.
- Ei me kyllä olla mitään taksia tilattu.
- Ai ette vai? Mulla on kyllä tässä tilauksessa tää teidän osoite.
- Joo voi ollakin. Mut sen täytyy olla väärä, kun ei me olla tilattu taksia.

Tyttö poistuu takaisin taloon. Tilauksessa on puhelinnumero, kuten kaikissa ison auton tilauksissa, joten soitan asiakkaalle ja ilmoitan auton olevan heidän tilaamassaan osoitteessa. Nuoren naisen ääni vastaa.

- Me ei enää tarvita sitä taksia, me otettiin lennosta toinen auto. Me ollaan jo sillä menossa.

Miksiköhän toiset valittaa, että taksia on hankala saada, ja etenkin tilataksia ruuhkaisina aikoina, kun toiset näyttävät nappaavan sellaisen lennosta hiljaisella omakotitaloalueellakin.

Asia taisi kuitenkin olla niin, että nuoret olivat muuttaneet mieltään lähtemisessä. Ja taksi oli tilattu turhaan. Eivätkä he halunneet maksaa taksin lähtömaksua, mikä tulisi maksaa tällaisessa tilanteessa.

Kotimainen seksituristi

Hotellin edestä nousee kyytiin kolmekymppinen mies.

-"... Nyt pitäis saada naista..."

Kello on aamulla jo yli viiden, joten mahdollisuudet ovat pienet. Miehen vinkkien ja aikaisempien vierailujen muistikuvien perusteella löydän hänen haluamaan paikkaan Kampissa.

Vähän yli tunnin päästä liikun jälleen Kampissa, ja saan ajotarjouksen. Sama mieshän se sieltä taas nousee autoon.

-"... No, saitko?"

-"Ai nyt, vai yöllä? Joo, yöllä sain. Ja sain nytkit. Siellä hotellissa, mistä hait mut ekalla kerralla, sain miestä. Tavattiin ekaa kertaa. Mä tulin tänne Kotkasta. Sovittiin kaikki järjestelyt netin kautta. Se meni ihan hienosti. Mut vielä jäi halu saada naistakin. Ja nyt sekin on järjestyksessä..."

Oksentelijat

Kolleega kertoi.

-"... Kerran mulle tuli kyytiin turkkiin pukeutunut nainen. Se alkoi voimaan pahoin siinä kyydin loppuvaiheessa. Nainen vetäsi puseronsa kaula-aukkoa isommalle. Ja oksensi sinne puseron sisään. Mä sanoin sille, että mä pysäytän tohon kadun varteen. Mutta se sanoi, ettei tarvii. Ajetaan vaan perille. Niin mä ajoin perille. Se maksoi. Ja käveli kotiinsa pidellen puseroa ja turkkiaan tiukasti kiinni. Autoon ei roiskunut pisaraakaan. Taisi tietää miten kalliiksi auton siivoaminen olisi tullut..."

................................

Myös kolleegan kertomaa.

-"... Mä sain yhden miehen kyytiin Erottajan tolpalta Matinkylään. Se sanoi käyneensä syömässä siinä lähellä jossain eksoottisessa ravintolassa jotain sellaista ruokaa mitä se ei ollut aikaisemmin maistanutkaan. Eikä se voinut nyt oikein hyvin. Se sanoi ilmoittavansa, jos sille tulee paha olo.

Me selvittiin Länsiväylästä hyvin, mutta Matinkylän rampin jälkeen se sanoi, että toi mutka oli hänelle liikaa. Aja tohon sivuun. Mä ajoin sivuun. Se meni auton taakse oksentamaan. Oli kuulas kesäilta, ja ikkunat oli auki. Mä kuulin sen oksentamisen äänet.

Mä vein miehen Matinkylään. Takas tullessa mulle tuli mieleen ne äänet. Siinä Otaniemen kohdalla mun oli ajettava sivuun, ja mentävä ulos autosta. Multa tuli laatta. Koko mahan sisältö lensi kaaressa sinne pientareelle..."

Asiakkaiden vakiokysymyksiä

Usein asiakkaat haluavat jutella jotain, mutta eivät välttämättä halua kertoa omista asioistaan ensin. On helppo aloittaa jutustelu alla olevasta autosta, taksikuskin työstä tai muusta alaan liittyvästä.

-"...Onko tää sun oma auto?"
-"Ei."
-"Oletko sä isäntä vai renki?"
-"Renki."
-"Oletko sä ajanut kauankin?"
-"Muutaman vuoden."
-"Monelta sulla loppuu vuoro?"
-"Aamulla."
-"Minkä merkkinen auto tää on?"
-"Mersu."
-"Onko tässä nasta- vai kitkarenkaat?"
-"Nasta."
-"Onko ollut vilkasta? Onko asiakkaita riittänyt?"
-"No nyt on ollut vähän hiljaisempaa..."

Useat taksikuskit ovat kyllästyneitä vastaamaan asiakkaiden vakiokysymyksiin. Mutta mitä taksikuskit juttelee, kun he itse tulevat kyytiin vapaa-ajallaan.

-"... Onko tää sun oma auto? Oletko sä isäntä vai renki? Ai, sä olet renki. Oletko sä ajanut kauankin? Monesta asti? Mihin asti sun vuoro kestää? Opiskeletko sä? Minkä merkkinen auto tää on? Onko tässä nasta- vai kitkarenkaat? Vai kesärenkaat? Entä pakki? Ja tunkki? Onks ne mukana? Mä olisin kyllä kääntynyt jo tosta edellisestä. Mut mennään vaan tätä kautta. Jos sä et osaa sinne, niin mä voin kyllä neuvoa sua. Oletko sä naimisissa? Onks sulla lapsia? Minkä ikäsiä?"

-"Olen. Ja on."

-"Nyt sä narraat. Sä olet niin nuorennäköinen, että sähän olet vasta saanut ajokortin. Mikä moottori tässä on? Tää pitäis viedä huoltoon. Tästä on iskarit lopussa. Jarrut vinkuu. IIIIKK. Jarrupalat pitäis vaihtaa. Miks sulla ei ole baarikaappia täällä? Mulla on onneksi oma pullo mukana. Haluuks huikan, niin jaksat paremmin meitä? Ai et. Sähän kummallinen olet. Sit ku tullaan siihen ravintolan eteen, niin aja sen jonon ohi hitaasti. Katotaan ketä siinä on. Mut ei pysähdytä. Kierretään kortteli. Ja pysäytetään sit vasta sen jonon kohdalle, jotta ne näkis, että me tullaan oikein taksilla tänne..."

Kallistako

-"... Kyllä tää taksilla ajaminen on kallista."

-"Onko? Jos säkin olisit lähtenyt tuossa kunnossa omalla autolla liikkeelle, ja jäänyt kiinni rattijuoppoudesta, niin kalliimmaksi se olisi sulle tullut. Tai jos vielä pahemmin olisi käynyt, että kolarin olisit ajanut. Tai jopa kuolonkolarin. Ajattele mitä se tulis maksamaan."

-"Ei sitä voi noin verrata."

-"Ai ei vai? Kyllä mun mielestä voi. Nyt vältät tuollaiset kalliit kustannukset näin pienellä maksulla..."

Paljastus

-"...Mä todella haluisin näyttää sulle nämä punertavat haavat."

-"No, jos et nyt kuitenkaan. Sun on hankala riisua niitä housujas siinä istuessasi."

Tullaan perille. Miehen vaimo lähtee hakemaan lastenvahtia, joka jatkaa samalla taksilla kotiinsa. Mies kömpii autosta ulos.

-"Ei. Mun on ihan pakko näyttää sulle."

Kävelysauvaansa nojaten mies aukaisee farkkunsa ja tipauttaa ne polviin. Seuraavaksi menevät pitkät kalsarit polviin. Lyhyet kalsarit sentään jäävät ylös. Reiden sisäpinnalla on nivustaipeesta polveen ulottuva tikattu haava. Polven alapuolelta alkaa uusi haava, joka katoaa housunlahkeiden sekaan.

-"Kato!"

-"Jo on aikamoiset haavat. Suonikohjutko sulta leikattiin?"

-"Ei. Mulle tuli valtimon laajentuma. Ne rakensi mulle uuden valtimon."

-"Ai. Se sun kaveri siellä kuppilan edessä sanoi, että sulta leikattiin suonikohjut. Sen takia sulla kuulemma kestäisi vähän aikaa tulla taksiin."

-"SUONIKOHJUT! Sanoks se tosiaan niin?!!"

Samalla saapuu lastenvahti paikalle. Mies vetelee housujaan ylös ja sanoo lastenvahdille:

-"Mä tässä paljastin itseni taksikuskille..."

Sydänkohtaus

-"... Todella hieno tunne, kun pääsee lopultakin kotia. Mä olin yli kaksi kuukautta tuolla sairaalassa. Mä sain sydänkohtauksen lastatessani autoa. Onneksi työkaveri oli lähellä ja hälytti heti apua. Sattumalta paikallinen ambulanssikin oli ihan siinä lähettyvillä. Se tuli nopeasti paikalle. Mä sain äkkiä apua. Muuten siinä olisi voinut käydä pahemmin.

Mä jouduin heti leikkaukseen. Se onnistui ihan hyvin. Mut se olikin pieni leikkaus verrattuna siihen mitä sen jälkeen seurasi. Mä sain nimittäin sairaalabakteerin siellä sairaalassa. Se haperrutti mun rintalastan kokonaan. Ne joutui poistamaan uudessa leikkauksessa sen rintalastan. Sen tilalle ne siirsi multa selästä lihaksia. Nyt mulla on rinnassa lihaksia sydämen suojana. Ja edessä ja takana on leikkaushaavat..."

Hevosenkääntövempele

-"...Kukaan ei usko, kun mä kerron kantaneeni hevosta Hämeentiellä."

-"Toi kuulostaa kyllä ihan Peppi Pitkätossu-jutulta."

-"Se oli 40-kiloinen varsa."

-"Hevonen se on varsakin."

-"Onneksi me ollaan täältä Helsingistä, saadaan se meidän hevonen heti hoitoon tuonne Suureläinklinikalle. Jos kipeä hevonen olis muualta täällä käymässä, niin sitä ei saisi tuonne klinikalle hoitoon. Ainoastaan vain sitomalla se suitsista ovenkahvaan kiinni, ja menemällä sisälle ihmettelemään, että tuonne on ilmestynyt jostain kipeä heppa oven taakse. Silloin niiden olis pakko ottaa se hoitoon. Ei muuten."

-"Mikä sitä teidän hevosta vaivaa?"

-"Sillä on ähky. Sen suolet on solmussa. Hevonen kun on saaliseläin, niin se salaa viimeseen asti kaikki sairaudet. Muuten se olisi petojen ensimmäinen saalituskohde. Siinä vaiheessa, kun se alkaa näyttämään oireita niin on jo kiire.

Eläinlääkäri kävi katsomassa sitä jo alkuillasta, mutta ei se näyttänyt auttavan sitä meidän hevosta. Nyt täytyy viedä se tuonne eläinklinikalle. Siellä ne nukuttaa ja laittaa sen ensin sellaiseen hevosenkääntövempeleeseen. Ja alkavat sitten käännellä sitä ympäri. Jos se ei auta niin sitten niiden täytyy leikata. Sillä ympärikääntämisellä on tarkoitus saada suolet itsestään menemään oikeaan asentoon.

Se on perua vanhan kansan konstista. Ennen vanhaa ne odotti, että hevonen tuli niin huonoon kuntoon, että se kävi pitkäkseen. Kylän miesten kanssa alettiin rullaamaan hevosta pitkin niittyä. Joko ne suolet meni takaisin hyvään asentoon, ja hevonen parani. Tai sitten se rullaaminen ei auttanut, ja hevonen kuoli. Usein se kuoli..."

Kalat

Kaapelitehtaan Metalli-tapahtumasta kyytiin nousseen alan diggareiden puheensorinasta kuului:

-"...Tällä hetkellä musiikissa on kolme kalaa. Yökala, rakkauskala ja mieskala. Nightfish, Amorfish ja Manhai..."

Väärä puoli

Viime yönä vähän jälkeen klo 02.00 datalle tuli viesti:

"Turun moottoritiellä/ viimeksi Esp keskuksen kohdalla/ pikkubussi ajaa väärällä puolella päin vastaantulijoita/ varokaa! Helsinkiin päin. Poliisi tietää."

Ettei vain ollut turkulainen toiselta puolelta jokea, joka oli eksynyt väärälle puolelle?

Millaiset mahtoi olla kuskin tuntemukset, kun sai tietää ajaneensa väärällä puolella. Tuota voi vain arvailla.

Väärässä paikassa

Pysäytän auton asiakkaan antamaan osoitteeseen.

-"Aja eteenpäin."

Ajan eteenpäin, aurattuun kohtaan, josta asiakas pääsisi ilman lumikinoksessa kahlaamista jalkakäytävälle.

-"Missä me ollaan. Tää on väärä paikka."

-"Tää on Porvoonkatu 111*. Niin kuin te pyysitte." (*numero muutettu)

-"Eikä ole."

-"No kato tota lamppua. Siinä on 111*." (*numero muutettu)

-"Eikä ole. Se on tuolla edessä päin. Aja sinne."

Ajan seuraavan talon kohdalle.

-"Tää on 113*. Niinkuin tuo lamppu näyttää." (*numero muutettu)

-"Ei tää ole edes Porvoonkatu. Mihin sä olet oikein tullut. Me ollaan nyt ihan väärässä paikassa."

Peruutan vähän matkaa kadunkulmaan.

-"No kyllä tää on Porvoonkatu. Katso vaikka tuosta katukyltistä. Siinä lukee Porvoonkatu."

-"Ei tää ole Porvoonkatu. Me ollaan väärässä paikassa."

-"Minkä kaupungin Porvoonkatua sä tarkoitit? Missä se sun Porvoonkatu sitten on?"

-"Aja takaspäin. Mä neuvon sua sitten. Aja ensin lintsin isolle parkkipaikalle. Siitä sitten käännytään oikealle, ja sitten vasemmalle."

Ajan takaisin päin. Lintsin parkkipaikka tulee näkyviin. Asiakas havahtuu.

-"Ai me ollaan tässä! Oltiinhan me sitten oikeassa paikassa. Anteeksi. Mä olin väärässä..."

Maassa makaava

Nousen mäkeä ylös ja käännyn Hämeentielle. Jalkakäytävällä talon kivijalkaa vasten makaa pitkin pituuttaan mies. Onko se pahasti humalassa vai miten se tossa on? Tuolla on lehdenjakajan kärry. Se ei näytä huomanneen sitä. Ei, kyllä toi on mentävä katsomaan. Käyn kääntämässä auton vähän matkan päässä. Ja pysäytän sen jalkakäytävälle miehen lähelle.

Ravistelen olkapäästä. Ei mitään reaktiota. Ei vastaa puheeseen. Täytyy soittaa hälytyskeskukseen.

-"Hälytyskeskus."

-"Tässä on Helsingin taksi xxxx. Täällä Hämeentie xx edessä makaa mies, joka ei ole tajuissaan."

-"Oletko sä koittanut saada sitä heiluttamalla hereille?"

-"Kyllä, mut se ei reagoi mitenkään. Silmät sillä on auki. Mut muuten se on ihan liikkumaton."

-"Kokeile reagoiko se, jos vedät sitä ohimohiuksista kovasti."

Vedän ohimohiuksista niin että päänahka venyy.

-"Ei reagoi mitenkään siihen."

-"Kokeile tunnetko ilmavirtausta nenän alla."

Työnnän sormen nenän alle, mutta tunnen vain lämpimän ihon.

-"Vaikea havaita mitään ilmavirtoja nenän alla, mutta tällä nousee kuitenki kylki hengittäessä. Tää makaa tässä kylkiasennossa..."

-"... Jos se on kerran noin tajuttomassa tilassa, niin laitetaan ambulanssi tulemaan paikalle..."

Ensin paikalle tuli poliisipartio. Ja sitten ambulanssi. He jatkoivat siitä. Itse poistuin paikalta. Mitä lie tapahtunutkin, niin toivottavasti mies selvisi.

Turvavyö

-"...Mitä! Eiks sulla ole turvavyö kiinni! Laita se heti kiinni!"

-"En mä koskaan käytä sitä taksissa."

-"Nyt kyllä käytät, kun mä olen mukana..."

...................................

-"... Mikset sä laita turvavyötä kiinni?"

-"En mä halua. Mä luotan kuljettajaan. Meillä on niin hyvä kuljettaja, ettei se aja kolareita."

-"Olis ihan hyvä jos sä laittaisit sen turvavyön. En mä välttämättä aja kolaria, mut joku toinen voi ajaa meidän päälle..."

.............................

Napsautan turvavyön kiinni. Asiakas vieressä alkaa myös hakemaan turvavyötä.

-" Täytyykö munkin pitää turvavyötä?"

-" Lain mukaan se on pakollinen matkustajille. Turvavyötön matkustaja saisi siitä itse sakon, jos poliisi sakottaisi, enkä mä. Mä taas saan ajaa ilman turvavyötä lain mukaan, vielä toistaiseksi. Mutta siihenkin on tulossa muutos tässä lähiaikoina.

Nappula

-"Ooh! Sulla on paljon kaikenlaisia nappuloita tossa. Saako tosta nollattua ton mittarin? Saanko mä painella näitä nappuloita?"

-" Ei, älä painele niitä. Mittari menee sekaisin."

-" Mikä nappula toi on?"

-"Heittoistuimen laukaisin..."

Eroja

"... Vaimo ilmoitti eilen avioerosta. Mä lähdin tuolta edustustilaisuudesta heti kun vain pystyin. En oikein ole sillä tuulella, että jaksaisin olla siellä pitempään. Mut se piti hoitaa kun se kuuluu työhön ja tuli jo etukäteen luvattua mennä sinne. Eilen mun nimi oli monessa lehdessä. Mä olin esillä mun kansainvälisen työn takia ...

... Meillä on kolme lasta ja hieno iso omakotitalo hienolla paikalla. Saatiin siinä juuri yksi remontti valmiiksi. Ja nyt kaikki menee sit palasiksi. Mä en ole tässä se "paha poika". Vaimo vaan "löysi itsensä", ja sen takia se nyt haluaa avioeron. Kaksi vuotta mä olen yrittänyt pitää kasassa tätä meidän liittoa. Yhtään enempää en olisi enää jaksanut. Pitkään aikaan ei ole ollut enää mitään läheisyyttä. Onneksi nyt on sitten tehty päätös, eikä enää ole vatkata edestakaisin. Nyt voi sitten ottaa jonkun toisen lähelleen ..."

...............

" ... Vaimo heitti pihalle. Mun piti olla siellä sen luona hoitamassa meidän lapsia huomiseen. Mut nyt mun piti lähteä sit yhtäkkiä. Se pakkasi mun tavarat ja ajoi mut ulos. Me syötiin, ja otettiin siinä vähän punaviiniä. Sen punaviinin vaikutuksesta vaimo alkoi taas ottamaan esille vanhoja asioita, ja kiihtyi niistä. Ja sit se pisti mut pihalle. Me ollaan oltu jo kolme kuukautta erossa. Mulla on oma asunto. Mut mä en voi ottaa lapsia sinne, kun mä en ole ehtinyt laittaa sitä kuntoon, kun mä reissaan työni takia niin paljon ympäri maailmaa..."

Mies nousee autosta automaatille. Takin selässä lukee tuttuja sanoja. Hän on siitä yhdestä taustaporukasta. Hänen työstään oli haastattelu lehdessä.

Ehdotuksia

Tallilla.

-" Mitäs te naureskelette?"

-" No tässä yks kuski kävi kehumassa miten yks poka oli ehdottanut sille, et se lähtis sen pokan luokse. Ja se oli käynyt hoitamassa sen."

-" Joo, mut yks kerta yks toinen kuski kehu täällä kanssa käyneensä hoitamassa yhden pokan. Sillä oli koko sen ajan mittari päällä. Ja poka oli maksanut. Heh hehh....

... Kylhän ne noita nuorempia ja hyvännäköisiä kavereita yrittää iskeä useinkin."

-" Mua ei ole koskaan yritetty iskeä..."

.............................

Kollega kertoo.

-"... Kerran mä heitin yhden naisen kotiin. Sillä oli niin paljon kauppakasseja, et se pyysi jos mä voisin auttaa sitä, ja kantaa ne ylös sen ovelle. No mä kannoin. Kun se oli saanut nostettua ne kassit sisäpuolelle, niin se yhtäkkiä tarttui mua rinnuksista kiinni ja veti mut sisään. Se nainen sanoi, et sillä olisi pari tuntia aikaa siinä ennenkuin sen lapsi tulisi koulusta. Mä olin siinä et ei, ei nyt oikein sovi. Ja pakenin siitä niin nopeesti kuin vain pääsin ... Noi pokat voi yrittää milloin vain iskeä, vaikka keskellä päivää ..."

..............................

Kolleega utelee:

-"No, miten on, oletko saanut "ehdotuksia" asiakkailta?

-"Onhan niitä tullut, mutta mä kieltäydyn niistä kaikista."

-"NO TOI EI NYT AINAKAAN MENE LÄPI VALHEENPALJASTUSKONEESTA!!!"

Dialyysihoito

-"... Mä käyn siellä kolme kertaa viikossa. Se kestää joka kerta vähintään viisi tuntia. Mussa on melko tarkalleen viisi litraa verta. Se puhdistetaan kierrättämällä se koneen läpi. Nyt se veri kiersi 20 kertaa sen koneen läpi..."

... Multa on syövän takia leikattu mahalaukku pois."

-"Mihin teillä ruoka sitten menee?"

-"Mulla on ruokatorvi ommeltu suoraan ohutsuoleen kiinni. Siihen on ajan mittaan muodostunut pieni tasku, johon se ruoka menee. Mä voin syödä vain puolidesiä kerrallaan. Mulla on koko ajan ruokaa pöydänkulmalla. Siitä mä napsin ohi mennessäni...

......................

-"... Ne pistää mut yöksi koneeseen kiinni. Se kestää kaikkine neulanpistoineen yhteensä 8 tuntia. Ne antaa mulle unipillerin, jotta saan nukuttua yöllä..."

Kyllä taksikuskin pitää tietää

-"... Ei sun tarvii katsoa sitä kartasta. Aja vain Espooseen, Tapiolan läpi. Mä neuvon siellä sitten minne ajat. No miten suomalaiset on menestynyt kisoissa? Me oltiin tuolla Tallinnassa vähän uutispimennossa, eikä tiedetä viimesimpiä tuloksia."

-"Mä en valitettavasti tiedä. Mä en ole seurannut koko kisoja."

-"ET TIEDÄ! Kyllä sun pitäisi tietää. Jos asiakas kysyy, niin kyllä sun pitäisi tietää tuollaiset ajankohtaiset uutiset. Täähän on huonoa asiakaspalvelua. No, entä miten Kimi Räikkösellä meni ajot? Monenneksiko se tuli?"

-"En tiedä, kun en seurannut niitäkään."

-"Ei, ei. Nyt on kyllä tosi huonoa asiakaspalvelua. Kyllä sun pitäisi seurata..."

Miehen puoliso puuttuu keskusteluun.

-"Rauno, älä viitsi!"

Takapenkillä hiljeni. Saavuttiin Tapiolaan. Ajoin sen läpi Niittykumpua kohti. Nainen havahtui.

-"Nyt me ollaan ajettu ohi. Rauno! Herää! Sun piti neuvoa..."

.....................................

-"... Minun autoni on bussi 81:n päätepysäkillä. Meidän pitäisi päästä sinne."

-"Missä se päätepysäkki on?"

-"En minä tiedä. Teidänhän se täytyy tietää."

-"En mä tiedä, kun en mä ole bussikuski. Ja päätepysäkkejäkin on satoja."

-"Minun autoni on siellä bussi 81:n päätepysäkillä. Ennenkuin me lähdettiin tälle kiertoajelulle, niin oppaat sanoivat minulle, että voin jättää autoni sinne, ja sanoa sitten taksille bussi 81:n päätepysäkin osoitteeksi. Ne sanoi, että kyllä taksi tietää missä se on."

-"Ette te sitten katsonut mikä katu se oli mihin te sen autonne jätitte?"

-"En..."

Tämän vanhemman lahtelaisrouvan auto löytyi lopulta muutaman korttelin päästä bussi 81:n päätepysäkiltä.

...............................

Annetussa osoitteessa näyttää olevan L-kirjaimen muotoinen kerrostalo. Kurvaan kulman kohdalta talon edustalla olevalle parkkipaikalle. Ja kysyn.

-"Missäpäin täällä on se H-rappu?"

-"Nyt sä ajoit väärin! Sun olisi pitänyt ajaa vielä tota katu eteenpäin, ja kääntyä vasta tuolta talon päästä."

-"Ai. Anteeksi. En mä tienyt. Missä se H-rappu sitten on?"

-"Kyllä sun taksikuskina pitää tietää missä H on!"

-"Maailmassa on miljoonia H-rappuja..."

Ajan jalkakäytävää pitkin talon päädyn kautta sisäpihalle, josta löytyy toinen talo, jossa H-rappu on. Sekaisin oleva nuori mies alkoi valittamaan huonosta asiakaspalvelusta, kun H-rappua ei löytynyt kysymättä. Korvaukseksi olisi pitänyt antaa alennusta kyydin hinnasta.

Näytteitä, verta ja tavaroita

Saan Punaisen Ristin Veripalvelusta kaksi kylmälaukkua mukaani.

-"... Nämä menisi Meilahteen. Ne maksaa siellä perillä. Tiedätkö sä missä se vastaanotto on siellä takana?"

-"Joo, kyl mä tiedän. Mä olen käynyt siellä aikaisemminkin..."
.......................................

-"... Tässä on tämä avain mikä pitäisi viedä. Vastaanottaja on odottamassa siellä jo. Se maksaa matkan ..."

.......................................

-"... Tässä olis tää varaosa. Sillä olis vähän kiire. Kauan sä luulet et sulla menee matkaan? Mä soitan sinne ennenkuin sä lähdet. Vastaanottaja maksaa sitten siellä toisessa päässä..."

........................................

-"Hei. Tää lehtipinkka pitäisi viedä Porvooseen. Paljon se maksaa? Mä maksaisin sen nyt tässä kortilla..."

..........................................

-"... Miten leveä toi joustinsänky on?"

-"Se on 120 senttiä leveä ja 2 metriä pitkä."

-"Aha. Joo. Se ei taida mahtua tosta sivuovesta sisään. Meidän täytyy koittaa jos me saatais se tuolta takaluukun kautta ujutettua sisään. Ongelma on siinä, että vaan noi reunimmaiset penkit saa kumoon, mut ei tota keskimmäistä. Jos se vain mahtuu katon ja penkin välistä niin tää saattaa onnistua. Hmm..."

..........................................

Puhelimessa kollega kyselee.

-" ... Mihkänää sää olet menoossa?"

-" Meilahteen. Mä sain Malmin sairaalasta ruskeen kuoren kyytiin. Siinä taitaa olla joku näyte. Ettei vain olisi paskaa. Sit tää olis oikeasti paskakyyti..."

Voisiks sä hakea

Mies tulee hoippuen alas rullaportaita ja kävelee tyhjin käsin autolle.

-" Voisiks sä hakea, kun ne ei antanut mulle? Taas sama juttu. Ne luulee aina et mä olen kauheassa kännissä, vaikka mä heilun ja huojun sen mun auto-onnettomuuden takia. Olenhan mä nytkin ottanut, mut en vielä niin paljon."

-"Joo, voin mä hakea. Mitä sulle pitää tuoda?...

Kaupunkituntemus

-"... Mä tunnen kyllä tän kaupungin. Mä olen asunut täällä Töölöössä koko ikäni."

-"Joo o. Tonne itään on tullut paljon uusia alueita. Herttoniemenranta, Latokartano ja Vuosaaren uudet alueet. Niissä on mulle itselle jonkin verran opettelemista tällä hetkellä."

-"Itä-Helsinki on mulle aivan tuntematonta aluetta. Mä en osaa liikkuakaan siellä..."

Takaa-ajon syntyhetki

Useamman auton ryhmä aja Eduskuntatalon editse Mannerheimintietä pitkin neljääkymppiä pohjoiseen päin. Ryhmä ajaa siististi, koska kärjessä on poliisiauto. Edelläni puiston puoleista kaistaa ajaa farmari-Volvo. Etelä-Hesperiankadun kohdalla farmari-Volvo vaihtaa vasemmalle kaistalle, ja edelleen vauhdikkaasti uloimmalle kääntymiskaistalle. Katupölyt pöllyten farmari-Volvo kaahaa suoraan ratikkapysäkkien välistä kiskoja pitkin koko verkkaisesti etenevän autoryhmän ohi. Kaasu pohjassa auto koukkaa takaisin ajokaistalle, suoraan poliisiauton eteen. Siniset vilkkuvalot syttyvät. Takaa-ajo alkaa. Kaahari kiihdyttää kääntyen Oopperan kulmalta oikealle Helsinginkadulle poliisiauto perässän. Autot katoavat Kallion suuntaan.

Oliko se speediä vetänyt piripää, joka kyllästyi hitauteen, vai mikä ihmeen nyrjähdys kuskin aivoissa tapahtui?

Raadot

-"... Mä olen vanhainkodissa töissä. Mun pitää lähteä keikalle aina kun tulee uusia raatoja, keskellä yötäkin. Nytkin siellä on jo kaksi odottamassa. Ne pitää laittaa kuntoon ennen kuin lääkäri tulee katsomaan. Siihen ei ole paljon aikaa. Mä olen jo nyt myöhässä. Mutta ajetaan tuolta huoltamon kautta ensin, et mä voin käydä ostamassa tupakkaa ..."

Eleviestintää

Mies viittoo jalkakäytävän reunalla Simonkentän hotellin vieressä. Simonkentän tolpalla ei näytä olevan ketään. Kauempana lähellä hotellin ovea on ryhmä ihmisiä. Kaarran jalkakäytävälle, ja otan viittoilijan kyytiin. Kauempana olevasta ryhmästä irtautuu mies tullen kohti kyyryssä, naama kurtussa kuin raivoisalla apinalla, ja molemmat kädet ojennettuna eteenpäin keskisormet ylhäällä.

Kummastuneena teen poikkeuksen. Nousen autosta selvittämään asiaa. Mies tulee kohti huutaen.

-"Vittu mitä sä sitä otat kyytiin. Me oltiin täällä ekana. Se on meidän taksi."

-"Mutta ettehän te ollut edes tossa tolpalla."

-"Haista paska. Vitun idiootti...

Jaaha. Vai niin. Käännös kannoilla, ja autoon. Ja ei kun menoksi.

..............................................

Pysähdyn Kaivokadulla Rautatieaseman vieressä punaisiin valoihin. Vanhempi mieshenkilö jää seisomaan keskelle suojatietä. Sattumalta annan auton valua metrin eteenpäin. Mies vilkaisee kohti, ja kääntyy osoittamaan vihreää jalankulkijavaloa. Mies ottaa uudestaan katsekontaktin, ja alkaa työntää keskisormeaan edestakaisin suussaan. Jonka jälkeen ojentaa kätensä suoraksi minua kohti keskisormi pystyssä.

Vien käteni lähelle tuulilasia, keskisormi pystyssä.

Takapenkiltä kuuluu:

-"Meillä on asiallinen kuljettaja."

-"Paina kaasua!..."

Mies poistui suojatieltä jalankulkijoiden vihreän aikana. Keskisormi- ja muu eleviestintä on yleistä iltaisin ja öisin. Itse pyrin sitä välttämään, mutta joskus ei vaan jaksa välittää asiallisuudestaan, ja silloin sormi heilahtaa.

Ruumisautonkuljettaja

-"... Poliisi ja sairaalat kutsuu meidät hakemaan ruumiit. Se on vaan niin pienestä kiinni tää kaikki. Ihmiset ei aina ajattele sitä. Niin sitä vaan lähtee ne kovimmatkin kundit. Mäkin kävin hakemassa yhden, jolla oli autotallissa kolme hienoa autoa. Se oli vetänyt kaikki tallin raot erkkarilla umpeen, ja sit käynnistänyt ne autonsa. Yksi auto oli jaksanut käydä kolme päivää. Se jätkä oli ihan harmaa. Pakokaasu haisi ihan helvetisti..."

-"... Jutteletteko te keskenänne kaikista noista teidän keikoista, jotta saatte purettua ne mielestänne? Niin kuin poliisit ja palomiehet tekee hankalien tapahtumien jälkeen."

-"Ei. Muista saatetaan jutella mitä haettiin, mutta lapsista me ei jutella keskenämme mitään. Ne kukin hoitaa itsekseen. Ne on vain niin vaikeita tapauksia puhua..."

Pettymys

-"... Kun mä olin hoitovapaalla, mulla oli todella pienet tulot. Meillä oli aika uusi auto silloin. Mä ajoin yks kerta sillä 140 km/t, kun mä huomasin et siinä oli tutka. Mä iloitsin, et nyt mä saan todella pienet sakot tulojeni takia. Mä hiljensin, että poliisi voisi osoittaa mut tien sivuun. Mut ne päästikin mut ohi. Eivätkä pysäyttäneet. Vähän mä olin pettynyt. Mä en saanut niitä pieniä sakkoja..."

Mahdoton osoite

-" Hei voitko sä viedä tämän miehen kotiin."

-"Voin."

Nainen työntää miehen autoon ja katoaa itse samantien.

-"Mihin osoitteeseen ajetaan?"

-" Kolme .. kahdeksan .. kuus .. kaksi."

-"Anteeksi. Mikä se osoite on mihin sä olet menossa?"

-"Yhdeksän .. kolme ... yksi .. kolme."

-"Haluatko sä Helsinkiin, Vantaalle vai Espooseen?"

-"Eeespoose-en."

-"Mihin osoitteeseen siellä?"

-"Kaksi .. viisi .. kuusi..."

-"Mä en voi viedä sua minnekkään, jos sä et pysty sanomaan osoitetta..."

Eikä loppujen lopuksi pystynytkään sanomaan. Ilmojen vielä ollessa lämpimät pakotin asiakkaan ulos autosta. Mies pysyi tolpillaan, ja katosi hetken päästä kävellen kulman taakse.

........................

-"Lähde vaan liikkeelle. Aja vaan eteenpäin."

-"Mihin sä haluat, et mä ajan sut?"

-"Aja nyt vaan eteenpäin." Asiakas huitoo epämääräisesti kädellään.

-"Mun täytyy saada tietää osoite mihin mä ajan sut. Mihin mä vien sut?"

-"Aja sinne ... sinne ... sinne ... kyl sä tiedät ... sinne ... sinne..."

-"Siis minne?"

-"No sinne ... sinne ... sinne ... mikä se nyt oli ... siis sinne ... kyl sä tiedät ... sinne ... Hannun nakkille."

-"Hannun Nakki? Missä sellainen on?"

-"Se on tuolla. Aja eteenpäin..."

Aikamme ajeltuamme "eteenpäin" ja "tonne", asiakas halusi jäädä pois. Lähistöllä ei ollut nakkikioskin tapaistakaan.

........................

-"... Anteeksi. Minkä sä sanoit osoitteeksi? Sanoitko sä Koppakaljantie?..."

Törmäys tolppaan

Olen Malmin aseman tolpalla. Istun autossa jutellen puhelimeen. Katson oikeasta sivuikkunasta ulos. Näen peilistä kolmen rinnakkain kävelevän nuoren tulevan takaapäin taksirivin vieritse kohti ensimmäistä taksia. Juuri autoni sivuikkunan kohdalla lähinnä itseäni oleva kaveri, kääntyneenä juttelemaan kavereilleen, kävelee poski edellä liikennemerkin tolppaan täydellä vauhdilla. Ihan kuin elokuvassa, mutta nyt sattui oikeasti. Kaveri pitelee päätään. Toiset kaksi katsovat epäuskoisina, hämmentyneinä ja nauruun purskahtamaisillaan tolppaan törmännyttä ystäväänsä. Yllättävässä tilanteen muutoksessa ihminen näyttää käyvän pikavauhtia läpi erilaisia tunnetiloja, kunnes lopulta yksi niistä tulee voimakkaimmaksi. Lohduttaen törmäilijää he nousevat ensimmäiseen taksiin.

Jos en mäkään, niin et tekään

Takapenkillä istuu toisiaan pussaavat nuori nainen ja mies, ja kolmantena nuori nainen, joka puhelee:

-" Onks tää mersu?"

-" On joo."

-"Hyvä. Niin pitääkin olla. Mullakin on mersu. Hyvä, että pääsee mersulla kotiin, eikä millään nakkikattilalla. Hei! Voitteks te lopettaa ton syljen vaihtamisen. Se on aika ikävän näköistä. YÖK! ... Mä haluisin painia nyt, mut se äsköinen kaveri halus vaan puhelinnumeron. Sen on vähän vaikea painia paperipalan kanssa.

Hei. En mä nyt mitenkään haluis häiritä, mut ... Muistakaa sit, että siellä putken toisessa päässä on paskaa..."

Pussailut loppu, nauraminen alkoi.

Mielikuva

Ajan ylös Helsinki-Vantaan lentokentän ulkomaanterminaalin ramppia ja kaarran kakkosterminaalin eteen. Asiakas avaa oven. Sisään tulvahtaa jäteviemärin haju. Taas kerran. Finnairin tapa luoda mielikuva Suomessa käyneille, ja nyt maaasta poistuville: "Paska reissu, mutta tulipa tehtyä".

Ympyrä

-"... Ajaisitko ympyrää tossa liikenneympyrässä, jos asiakas pyytäisi?"

-" Ajaisin. Jos se asiakas kerta haluaisi niin."

-" Kaikki kuskit ei ajaisi."

-" Ei varmaankaan. Tulee ihan itsekseenkin ajettua niissä tahattomasti ympyrää. Kerran olin tulossa Siltamäestä, ja ympyrän kautta oli tarkoitus mennä Tapanilan suuntaan. Suuntavaisto ilmeisesti petti hetkeksi. Ja niin olin taas nokka kohti Siltamäkeä...

.......................

Juttelen puhelimessa kollegan kanssa ajaessani asiakkaan luokse aamuyön pikkutunneilla.

-" ... Ai hemmetti! Nyt mä ajoin ohi. Mun piti kääntyä tosta edellisestä Kirvestielle. Jaa, kato. Poliisitkin on liikkeellä. Ne on tulossa Puistolasta. Ja nyt ne varmaan ihmettelee, miksi mä ajan ympäri tässä liikenneympyrässä just niiden nokan edessä ..."

Ajan Kirvestien kautta omakotitaloalueen pikkuteitä asiakkaan osoitteeseen.

-"... Missäs se asiakas nyt on? Ai. Tuolta se näyttää tulevan. Mitä hittoa! Se poliisiauto meni just ohi tosta takaa?! Ne seuras mua, et mihin mä menen! Epäilyksen siemen lähti sitten itämään niiden päässä, kun mä kurvasin niiden edessä takaisin menosuuntaan ..."

....................

Ja taas olen Heikinlaaksossa. Nyt iltapäiväruuhkan aikaan. Ja juttelen kollegan kanssa puhelimessa.

-"... Mä olen tässä Heikinlaaksontiellä menossa Jakomäkeen. Täällä on nyt taas niin saatanasti näitä autoja tulossa joka suunnasta tohon liikenneympyrään! Toi on kyllä yks pullonkaula."

-" Älä valita siellä! Vedä kunnon sladdissa siinä vähän aikaa ympäri. Ja sitten nouset siihen keskelle hyppimään ja tuulettamaan niinkuin onnellinen voittaja..."

Asiakaspalvelu

-"... Sun kannattaisi miettiä alan vaihtoa. Sä et sovi asiakaspalvelijaksi."

...........................

-"... Olipa mukava kyyti. Koskaan aikaisemmin ei ole ollut näin hauskaa taksimatkaa. Kiitos. Ja työn iloa sulle. Hei."

...........................

-"... Et sä saa sanoa noin. Sun työ on asiakaspalvelua."

-"Asiakas saa just tasoistaan asiakaspalvelua."

Tämän tosiseikan on käytäntö osoittanut todeksi. Jos asiakas tulee naama kurtussa autoon, ja alkaa v-mäiseksi, niin palvelu on sitten sen tasoista. Asiallisille asiakkaille ollaan asiallisia. Ja hauskojen kanssa nauretaan.

...........................

-"... Asiakas on aina oikeassa."

-"Niin on. Määrättyyn pisteeseen saakka."

Onneksi poliisikin kutsuu kaikenlaisia hörhöjä ja rettelöitsijöitä asiakkaiksi. Tuon määrätyn pisteen jälkeen voi siirtää asiakashallinna heille.

Naisongelma

-"... Mä olin 7, 5 vuotta yhdessä yhden naisen kanssa. Erottiin. Sitten mä olin vuoden yhden toisen naisen kanssa, ja erosin siitä kolme viikkoa sitten. Meillä lämpeni suhde uudestaan tän ensimmäisen kanssa.

Mä olin tänään tulossa bussissa sen kanssa, kun tämä viimeisin, tämä jonka kanssa mä olin vuoden, nousi kanssa siihen bussiin. Se hyökkäsi tämän mun nykyisen kimppuun suoraan. Tuli hirveä tappelu, ja mua todella hävetti. Tämä mun nykyinen on rauhallinen ja kiltti ihminen, ja sen päälle käytiin ihan aiheetta.

Tältä, josta mä erosin vähän aikaa sitten, mä olen saanut haarukasta olkapäähän, kauhasta päähän, ja kerran se veti valurautapaistinpannulla mua silmäkulmaan niin et siihen tuli kauhea patti ja iso mustelma."

-" Hyvä kun sä erosit siitä. Sen kanssahan olis voinut käydä vaikka miten pahasti."

-"Niin, mut nyt on se ongelma et ne asuu vierekkäisissä rapuissa samassa talossa. Ja käyttävät samaa pesutupaa. Mä olen saanut tältä toiselta uhkaustekstareita, että pesutuvassa voi tapahtua jotain ikävää..."

Herätyskello

-"... Kerran mä olin sellaisen nuoren, hyvin mukavan nuoren kuljettajan kyydissä. Juteltiin kaikenlaista. Hänen puhelin soi. Pyyteli minulta anteeksi, että joutui kesken kaiken vastaamaan puhelimeensa. Hän jutteli vähän aikaa siihen, ja sitten yht'äkkiä huusi kiihtyneenä siihen puhelimeen: "Mä en ole mikään HERÄTYSKELLO. Mä en ala soittamaan ja herättelemään sua, kun mä olen töissä." Jälkeenpäin hän pyyteli minulta anteeksi kiihtymistään..."

Vessa

Pysähdytään automaatille Pohjois-Leppävaarassa, Läkkitorilla. Yksi kaveri hyppää autosta ulos keulan edessä olevalle automaatille. Muut nousevat ulos tupakalle, ja yksi takavasemmalle puskan juureen kuselle. Kaveri automaatilla nostaa rahansa ... ja samoilla jalanjäljillä seisten kusee automaatin alapuoliseen seinään...

Hyi!

Saatilla

-"Moi! Vähän mulla oli hyvä keikka äsken. Sain siitä yli 200."

-"Ooho!"

-"Mä vein kolme kundia ja yhden tytön kotia. Tää yks kundi oli pokannut tän tytön, ja se halus päästä sen luokse. Mut sillä oli kaverit mukana, ja se halus päästä niistä ekana eroon. Joten se lupas heittää ne ekana kotiin. Se eka asu Martsarissa ja se toka Koivukylässä. Me ajettiin ekana niiden kautta. Ja sieltä ajettiin sit Masalaan Kirkkonummelle, tän tytön luo."

-"Kauheeta kiertoajelua."

-"Hyvähän tuolla oli vetää noita isoja teitä pitkin. Matkalla Masalaan se kaveri lämmitteli sitä tyttöä. Mut se tyttö olikin päättänyt toisin. Se sanoi perillä kylmästi ei käy, ja kiitteli ku se oli tuotu kotia. Ei saanut kaveri pildee. No, ei se voinut muuta kuin jatkaa taksilla kotiinsa. Me ajettiin sit Riihimäelle..."

Näkökyky

Kaartaessani Aurorankadulta Manskulle näen Eduskunnanpuistikossa, noin 200 metrin päässä, miehen ja nainen kävelevän kohti rautatieasemaa. Mies käännähtää ja nostaa kätensä. Pysähdyn ja jään odottamaan.

Sisään astuessaan mies sanoo kiitollisena:

-"Kellään muulla ei ole niin hyvää näkökykyä kuin taksikuskeilla..."

...........................

Seison valoissa Paasikivinaukion kupeessa Arkadiankadulla. Suojatietä ylittävä mies katsoo kohti ja kohottaa kulmakarvojaan. Nyökytän, ja avaan takaoven. Mies kiertää auton, ja istahtaa sisään.

..........................

-"... Vaikka mä tossa Asemalla yrittäisin kävellä niin etten katso taksikuskiin päin, tai yritän hiipiä takaapäin mahdollisimman läheltä autoa, tai olen niinkuin et mä kävelen tästä vain ohi... niin aina se takaovi vaan aukeaa ennen kuin mä ehdin ottaa ovenkahvasta kiinni..."

Yksinpuhelu

-"MENE NYT, ETANA! ... Älä jää siihen nukkumaan ..."

............

-"MITÄ HITTOA SÄ SIIHEN ÄNKEET! ... VILKKUKIN ON KEKSITTY! ..."

............

-"NO MIHIN TOI NYT OIKEIN MEINAA MENNÄ?! Ei sinne saa kääntyä!..."

............

-"HÄH! MITÄ HELVETTIÄ .... Ups! Anteeksi!"

-"Jatka vaan. Älä välitä musta täällä takapenkillä..."

Tippi

-"Tää tekee 8 euroa, kiitos."

Mies ojentaa kaksi 5 euron seteliä.

-"Tossa on sulle kymppi. Se on tasan noin."

-"Selvä. Kiitos."

Nainen takapenkiltä:

-"Ne on mun rahoja. Mä haluan 2 euroa takaisin. Miehet on tuollaisia."

-"Niin on. Miehet antavat tippiä useammin kuin naiset. Tässä. Kiitos. Heihei."

Kohtaus elokuvasta

Elokuvassa "Chicago Cap" on kohtaus, jossa päähenkilön taksi on pysähtyneenä valoihin, ja sen mölytoosasta tulee raskasta heviä. Päähenkilö on keskittynyt heiluttamaan päätään ja käsiään rajusti musiikin tahdissa. Viereen ajaa toinen auto, josta katsotaan kummissaan. Päähenkilö havahtuu. Lopettaa heilumisen. Ja jää odottamaan valojen vaihtumista liikkumattomana.

... miten monta kertaa mun onkaan tehnyt mieli saada samanlainen "kohtaus" keskellä viikonloppuyön rumban. Vaipua hevitranssiin ja unohtaa koko p...

Chicago Cap kuvaa hyvin taksikuskin kohtaamia ihmiä. Samat ilot ja ongelmat siellä kuin täälläkin.

Ei kiinnosta

-"... Mä soitan poliisille. Ne saa tulla selvittämään tämän."

-"No soita vaan."

-"Joo hei. Täällä on... Meillä on vähän ongelmia tän meidän taksikuskin kanssa... "

-"Mitä se sanoi sulle Jusu? Tuleeks ne?"

-"Ei tuu. Niitä ei kiinnosta tälläset. Eli EVVK. Se käski meidän vain päästä sopimukseen ton taksikuskin kanssa ...."

Espooseen

-"Minnes ajetaan?"

-"Keskustaan."

-"Jaa. Missäs kohtaan se teidän keskusta tarkalleen on?"

-"Aja nyt vain sinne keskustaan päin, niin me kohta ilmoitellaan sulle missä se on."

Jos tullaan idästä päin, niin keskusta on Pystygrillin viereisellä bussipysäkillä, Rautatientorin kupeessa.

Pohjoisesta tai lännestä tultaessa se on Mannerheimintien kupeessa välillä Simonkatu - Erottaja. Ja tietenkin sillä läntisellä puolella. Kukaan ei yleensä halua itäiselle puolelle, kun sinne ei kertakaikkiaan pääse kääntymään mistään tekemättä korttelien mittaista kiertoajelua.

.................................

-"Minne sä olet menossa?"

-"Espooseen."

-"Espoo on aika laaja käsite. Minnepäin siellä? Mikä osoite?"

-"Olariin."

-"Mihin siellä? Mikä osoite?"

-"Lystimäkeen."

-"Aha. Ja mikä osoite siellä?"

-"Viikkokuja."

-"Kiitos."

"Espooseen" -menijöitä on yllättävän paljon. Tuntuu, että nämä on niitä junasta laiturille hölmistyneinä jääneitä, jotka ei ymmärrä osoitteen kertovan sen paikan B sijainnin minne paikasta A ajetaan. Olisivat vieläkin hölmistyneempiä, jos ajaisin Lauttasaaren jälkeen olevalle ekalle pysäkille, Hanasaaren kulttuurikeskuksen tienoille, joka on Espoon puolta ja sainoisin iloisesti: "Espoossa ollaan. Tää tekee 8 euroo ja 60 senttiä, kiitos."

Paljon helpompaa olisi, jos sanottaisiin lähiö, osoite ja sitten vasta se kaupunki.


"Kotiin" on näiden epämääräisten kohteiden kantaäiti, ja sinne viedään vain tutut kanta-asiakkaat.

Harhaluulo

-"... Mä ajan yleensä taksin perässä. Pääsee nopeammin. Teillähän on erioikeus, eihän poliisi teitä sakota. Eikä poliisi nappaa teitä tutkaankaan..."

-"... Tota, ei se kyllä noin mene. Ei meillä ole mitään erioikeuksia. Poliisi pysäyttää meitäkin, jos ylinopeutta mennään. Kyllä me ihan omalla vastuullamme ajetaan ylinopeutta. Et ei kannata seurata taksia. Kyllä taksit sakkoja saa..."

Nälkävalo

-"... Mä en oikein ymmärrä miten te bussikuskit jaksatte ajaa noita yövuoroja, bussi täynnä örisijöitä ja öykkäreitä."

-"Me taas kavereiden kanssa naureskellaan, kun te kisaatte pitkin Manskua nälkävalo päällä hakemaan seuraavaa asiakasta. Me saadaan kuukaudessa aina se sama palkka, oli asiakkaita tai ei."

-"Niinpä..."

Myyntimies

-"... Mua väsyttää kamalasti. Olen taas koko illan joutunut olemaan asiakkaiden kanssa ulkona baarikierroksella. Pari asiakasta lähti jo ajoissa nukkumaan, mutta pari halusi vielä jatkaa kierrosta yöelämässä.

Nämä halusivat ensin mennä jatkamaan johonkin tyttöbaariin, mut mä en jaksa käydä niissä. Onneksi aina voi ehdottaa kasinoa ja pelaamista. Mentiin kasinolle eikä tyttöbaariin. Uhkapeli vie aina voiton tyttöbaareista ..."

Tarkkaan ajateltu

-"... Mun Fiat Uno meni heti kaupaksi. Sen osti yksi moottoriseura. Niillä oli jääradan auraukseen ollut käytössä kanssa Uno. Ne oli rakentanut siihen sopivan aurauslaitteen. Siitä Unosta oli kuitenkin äskettäin leikannut moottori kiinni. Ja nyt ne tarvitsi uuden auton pikaisesti.

Se heppu, joka tuli hakemaan sitä Unoa kertoi, että ne aikoo riisua siitä apparin penkin ja takapenkin pois, ja peräluukun. Et jos se auto menee jään läpi, niin kuski voi vaan vetästä selkänojan kahvasta taka-asentoon ja sukeltaa peräkontin kautta ulos autosta..."

-"Nehän ovat tarkkaan ajatelleet..."

Pelko

-"... Eikö sua pelota ajaa yöllä? Täällähän liikkuu vaikka minkälaisia hulluja ja rikollisia yöllä?"

-"Ei pelota. Ei tätä työtä voisi tehdä, jos pelottaisi."

-"Onko sulle ikinä tapahtunut mitään ikävää? Sellaista, että on tarvinnut kutsua poliisit paikalle?"

-"Ei mulle ole tapahtunut mitään ryöstöä tai jotain sellaista erityistä. Ainoon kerran kun poliisit on täytynyt kutsua paikalle, niin oli, kun yks Varatuomari ja sen kaveri Juomari heittäytyivät todella hankaliksi ..."

Kiitos

-"... Mun veli rakentaa taloa. Se teki tarjouspyynnöt LVI-töistä, ja muutamasta muusta. Ekoihminen kun on, niin se halusi maalämpöpumpun tuomaan maasta lämpöä siihen taloon. Se sai tarjoukset, ja ne olis tullut maksamaan 30 000 euroa.

Mä olen noissa rakennusalan alihankintahommissa, ja mulla on suhteita. Mä otin siltä tarvikelistan, ja hommasin kaikki tarvikkeet. Sit mä kävin omalla autolla siellä työmaalla asentamassa ne. Menihän siinä useita päiviä, kun mä sahasin edes takasin. Mä säästin sille varmaan tollaset 15 000 euroa.

Joo. Ja ajattele! Ainoa mitä mä olen siltä saanut on tankillinen bensaa ja kaksi Mauri Mäyräkoiraa. Mä en ole sanonut sille mitään. Mut hitto! Jos ihminen on järkevä niin kyllä se tajuaa, et tollasesta säästöstä täytyisi maksaa edes jonkinlaista bonusta. Eipä tarvii sen enää pyydellä mua hommiin..."

Taksijonottajan painajainen

-"... Mä olen taksissa. Matkalla himaan. Arvaa mitä? Mä olen nyt taksijonottajan painajainen. Mä olen yksin tilataksissa..."


Yo! Peace! Rauhaa ja iloista mieltä vuoden 2006 taksijonottajille! Kolleegoille! Ja kaikille muillekin!

Toivoo: Uutena Vuotena vapaalla oleva taksikuski :o)