Jumalolento

Vieressä istuvan viisikymppisen miehen kanssa olimme sivunneet keskustelussamme tämän vuoden synttärisankaria, Charles Darwinia 200 v. Siihen liittyen mies kertoi jumalolennosta, josta en itse ollut alkuunkaan tietoinen.

”Darwinismiin liittyen Jenkeissähän jossain osavaltiossa uskontolahko, joka ei hyväksy evoluutioteoriaa, sai läpi tahtonsa, että lapsille koulussa opetetaan heidän käsityksensä mukaista oppia elämän synnystä. Sen mukaan kaikki syntyi 8000 vuotta sitten. Ne kutsuvat itseään kreationisteiksi ja elämän kehitystä ”älykkääksi suunnitteluksi”.
Kuuntelin kerran yhdellä automatkalla radiosta juttua tästä.

Vastavetona tälle yksi mies kehitti täysin oman uskonnon. Sen jumalan nimi oli Lentävä spagettihirviö. Ja tää mies halusi, että senkin uskontoa oli opetettava kouluissa ihan yhtä paljon kuin älykästä suunnittelua ja evoluutioteoriaa. Ja se kävi jopa oikeuskäyntejä siitä. Mä katsoin sitten itse netistä ja löysin siltä jopa kuva tästä Lentävästä spagettihirviöstä.”


Pakko se oli itsekin katsoa netistä. Herran Jumala sentään! Eiku Herran Lentävä spagettihirviö sentään! Ateistina ei voi muuta sanoa kuin ”Hulluja nuo uskovaiset”.

Iso perseenreikä

Yötolpalta erään ravintolan edestä auton takapenkille könysi neli – viisikymppinen pariskunta, etupenkille istui saman ikäinen välimerenmaalaisen näköinen mies. Tervehdin ja kysyin mihin ajetaan samalla jo lähtien liikkeelle. Etupenkin mies sanoi: ”Vantaalle Jokiniementielle.” Kysyin: ”Mihin numeroon?” Mies huusi niin kovaa kuin pystyi: ”SÄ OLET YKSI ISO PERSEENREIKÄ! Aja nyt sinne Jokiniementielle. Sillä ei ole väliä mihin kohtaan sä ajat. Aja nyt sinne Jokiniementielle!”

Silmät hämmästyksestä suurenneina ja yllättyneenä miehen aggressiivisesta purkauksesta sanoin silti ihan rauhallisesti: ”Jokiniementie on aika pitkä. Mihin kohtaan me ajetaan sitä?” ”Vittu sillä ei ole mitään väliä mihin kohtaan! Aja nyt vain sinne Jokiniemen tielle! Mä vihaan jo nyt tätä kyytiä, ja sua!”, mies huusi taas. Olin ajanut vasta muutaman korttelin eteenpäin, ja sanoin: ”Ei sun tarvii matkustaa tällä taksilla. Sä voit jäädä pois tässä”, pysäyttäen samalla kadun varteen. Mies oli jo puoliksi nousemassa autosta ulos, kun takapenkiltä kuului: ”Hei! Ei me haluta jäädä pois vielä tässä! Me halutaan mennä tällä taksilla! Se on numero kuusi.”

Mies saatiin houkuteltua takaisin taksiin, ja lähdettiin uudestaan liikkeelle. Naputtelin navigaattoriin Jokiniementien ja kuutosen. Navigaattori näytti kuutosen sijoittuvan Hakunilan päähän Jokiniementietä (vajaa kolme kilometriä pitkä). Aloin selittämään: ”Ilmeisesti me ajetaan Hakunilan päähän sitä tietä.” Mies keskeytti huutaen: ”Aja nyt vain sinne Jokiniementielle! Vittu sä olet huono asiakaspalvelija! Sä et tiedä yhtään mitään palvelusta! Sä olet saatanan huono asiakaspalvelija! Mä tiedän. Mä olen asiakaspalvelutehtävissä ja tiedän mitä palvelu on! Tämä ei ole sitä!”

Otin kuuromykkä –asenteen keskittyen vain ajamiseen. Takapenkin mies ihmetteli toisen miehen käytöstä. Ja selitti, että mä halusin vain turvallisuudentunteen vuoksi tietää mihin kohtaan ajetaan. Keskustelu rauhoittui ja hiljeni toviksi. Aikamme oltua hiljaa ajattelin, että nyt voisin ottaa asiaan toisenlaisen esimerkillisen lähestymistavan. Luulin miehen voivan jo keskustella asiallisesti.

”Jos asiakas pyytää ajamaan Mannerheimintielle, joka on vähän yli 5 kilometriä pitkä, niin mihin se viedään?, kysyin rauhallisesti mieheltä. ”Sillä ei ole mitään väliä mihin sä sen viet! Aja nyt sinne Jokiniementielle!”, mies huusi. Tämän jälkeen olimme kaikki täysin hiljaa.

Ajaessani moottoritien rampista kohti Hakunilaa mies sanoi: ”Ai sä otat tän pidemmän reitin.” Silloin tiesin valinneeni väärän pään Jokiniementiestä. Ajamalla Tikkurilan suuntaan olisi ilmeisesti osuttu oikeampaan.

Kaarreltuani Vanhan Lahdentien kautta keulan edessä oli Jokiniementie. Sanoin: ”Me ollaan nyt Jokiniementiellä.” Mies sanoi: ”Aja vasempaan.” Käännyin risteyksessä vasempaan, ja impulsiivisesti vedin tien sivuun pysäyttäen auton. ”Aja eteenpäin”, mies kehotti. ”En. Me ollaan nyt Jokiniementiellä. Ja tää matka päättyy nyt tähän”, sanoin. En ollenkaan ajatellut tekeväni näin, vaan tein sen aivan hetken mielijohteesta. Olihan tajuntaani iskostettu huutamalla ettei sillä ole mitään väliä mihin kohtaan, ja et mähän olen niin saatanan huono asiakaspalvelija.

Yllätyin ettei mies nostanut rähinää ja kieltäytynyt maksamasta kyytiä. Totesi vain takapenkkiläisille, että he jäävät siihen ja hän kyllä maksaa matkan. Toiset vastusteli, koska ei oltu vielä kuulemma perillä. Mies piti päänsä, maksoi matkan ja nousi kyydistä. Takapenkin pariskunta nousi myös pois kyydistä toivottaen hyvää illan jatkoa. Ennen kuin pariskunnan mies läimäytti oven kiinni, hän totesi oven raosta: ”Pässi mikä pässi!”

Ajoin pois paikalta. Vähän ajan päästä sain Lähitaksin kautta tiluksen ja jouduin tekemään täyskäännöksen ja ajamaan kolmikon ohi. Sillä he seisoi vieläkin. Siitä oli ainakin kilometrin matka mihinkään asumukseen sen tien varrella. Sai mitä tilasi.

Maailma tulee luokse

Taksia ajaessa ei tarvitse haikailla maailmalle, koska maailma tulee luokse.

- Tumma mies Kap Verdiltä, Portugalille kuuluvalta saariryhmältä, kyseli tiedänkö missä se sijaitsee.


- Marraskuussa kaamospimeyden keskelle saapui lomalle hyvin pukeutunut mies Panamasta, joka oli matkalla Lappiin katsomaan ja kokemaan lumen ihmeitä.

- Kuwaitilainen mies, joka sanoi tulevansa uudestaan vaimonsa kanssa, koska tykkäsi Suomen kesäisestä ilmastosta. Se ei ollut niin tukala kuin heillä kotona.

- Iloiset filippiiniläiset merimiehet ajoivat loistoristeilijältä kasinolle pelaamaan.

- Kongolainen tumma mies, joka oli onnellinen saadessaan asua Suomessa.

- Australialainen mies ensimmäistä kertaa mersussa.

- Meksikolaiset, jotka halusivat valokuvata taksikuskinsa.

- Ranskalainen, suomenkielentaitoinen, joka tykkäsi että ”soittaa suutaan” on hauska ilmaisu.

- Norjalaisen julkkismiehen (mikä sen nimi nyt olikaan) kanssa arvioin paljonko euro on norjan kruunuissa.

- Virolaisen nuoren miehen ajokortti ”Juhituslupa” muuttui ”Juhlaluvaksi”.

- Venäläinen mies Moskovasta tykkäsi, että Helsinki on pieni kaupunki

- Englantilainen nainen, joka huomasi mukanani olevan kirjan, Ian McEwanin Ikuinen rakkaus, ja innostui kehumaan kirjailijan tuotantoa. Kehotti tutustumaan myös Salman Rushdien varhaiseen tuotantoon, jota piti erinomaisena.

- Bangladeshilainen täällä opiskellut mies, joka tykkäsi Suomen kesästä, muttei talvesta.

- Intialainen mies, it -työläinen, joka aikoi mennä vapaa-aikanaan Selloon kiertelemään ja katselemaan.

- Japanilainen, jolla oli tarvetta uusien housujen lahkeiden lyhennykseen.

- Ruotsalainen, linnan juhlissa soittanut, jonka mielestä oli outoa, että useassa paikassa kyltit ja tekstit oli ruotsiksi.

- Italialainen ryhmä, Senaatintorilta risteilyalukselle Hernesaareen, tykkäsi että taksimatkan hinta oli tosi halpa.

- Saksalainen mies, joka kyseli alla olevasta mersusta.

- Amerikkalainen mies, joka kannatti republikaaneja, eikä pitänyt tippaakaan Hillary Clintonista.

- Belgialainen nainen kertoi heillä olevista halpamyymälöistä. Kyseli myös miten pääsisi Tallinaan.

- Kaksi espanjalaista pariskuntaa, jotka puhuivat paljon, mutta ei sanaakaan englantia.

- Skotlantilaisen klaanin arvojärjestyksessä neljäs päällikkö kertoi, miksi tykkäsi asua Suomessa.

- Korealainen mies, it - työläinen, jonka firma toimi Kiinassa. Lentokentälle tultaessa kertoi, ettei koskaan ollut käynyt niin kylmässä paikassa, kuin täällä oli. Mittari näytti - 8°C.

- Vietnamilainen nainen kertoi miten oli tullut äitinsä kanssa pikkutyttönä ensimmäisten joukoissa niin kutsuttuna venepakolaisena Suomeen. Eikä muuttaisi Suomesta pois, jos joskus saisi paljon rahaa, ja voisi muuttaa ihan mihin vain. Oli erittäin kiitollinen siitä miten hyvin Suomi oli kohdellut heitä.

- Latvialainen mies, it -työläinen, joka puolen vuoden Suomessa asumisen ja työskentelyn jälkeen siirrettiin Englantiin töihin ja asumaan.

- Kiinalainen mies, joka kertoi englanniksi seuralaisilleen olleen aiemmin Kiinan armeijassa sukellusveneen ohjaamiseen liittyvän laitteen kehittämisessä mukana.

Jotta lista pitenisi, niin kysyn edelleenkin mahdollisuuksien mukaan ulkomaaneläviltä: ”Veer aar juu kaming from?

Parempaa luettavaa

Joku linkitti taksifoorumilta, http://forum.taksikuski.net/ tänne, joten pistetään linkki täältä sinne. Siellä voi lukea alaan liittyvistä jutuista, ja sekasotkuista. Niihin ei täällä puututa.

Ja Suoli-24:n taksikeskusteluihin en edes aio linkittää, koska se on *HUOKAUS* mielestäni täyttä peetä. Ei kannata tuhlata aikaansa sellaiseen.

Ja jos taksifoorumi ei nappaa niin ehdotan toiseksi vaihtoehdoksi 31 vuotta New Yorkin keltaista taksia ajaneen kuljettajan blogia rapakon takana, Caps are for kissing,
http://cabsareforkissing.blogspot.com/

Mutta paras vaihtoehto on sulkea kone, ja avata joku hyvä kirja ja lukea sitä.

Lutikoita

Kyydissä ollut nuori nainen kertoi: ”Asuin aiemmin Castreninkadulla, mutta oli pakko muuttaa pois koska en enää kestänyt niitä lutikoita mitä siellä oli. Ne ilmestyivät aina öisin pimeään aikaan. Mun poikaystävä on tosi herkkä niiden puremille. Yks aamu mä laskin sen selästä 78 puremajälkeä. Mä olin onnellinen kun sain vaihdettua toiseen kämpään Kurvista. Mut vähän muuton jälkeen naapuri kertoi tulleensa taksilla kotiin, ja sanottuaan osoitteensa taksikuski oli kysynyt: ”Ai siihen Lutikkalinnaan?”. Sitä taloa oli viiskytluvulla kutsuttu Lutikkalinnaksi. Mä olin ihan kauhuissani, et oliks sielläkin lutikoita. Onneksi niitä ei ole näkynyt. Mä en kestäis niitä! YÖK!”

Pyörätuolijuoksija

Miesasiakas kertoi: ”Me otettiin yks kerta kaverin kanssa taksi. Kaverin pyörätuoli nostettiin takakonttiin. Matkan aikana kaveri alkoi heittää läppää juoksutaksin ottamisesta. Se taksikuski ei tykännyt yhtään siitä, vaan lämpeni niin paljon, että se ajoi tien sivuun ja sanoi matkan loppuvan siihen. Se kävi nostamassa pyörätuolin takakontista ulos, ja jätti meidät kesken matkaa pois.”

Kiviä lattialla

Miesasiakas, ajanut taksia -90-luvulla, kertoi toisen taksikuskin kokemasta tapauksesta. ”Kuski oli ajanut osoitteeseen, ja sieltä oli mummo nousemassa auton takapenkille. Kesken kaiken mummo sanoi: ”Täällä on kiviä lattialla.” Kuski oli sanonut: ”No niitä kiviä aina kantautuu sinne lattialle ihmisten kengistä. Auto kyllä siivotaan päivittäin.”

Mummo oli istunut koko matkan vähän omituisessa asennossa puhumattomana. Mummon jäätyä pois, kuski oli katsonut takajalkatilaan, ja löytänyt etuistuimen alta nyrkkiä isompia kiviä. Kaverit olivat tehneet pienen pilan.”

Erikoinen unohdus taksiin

Datalle ilmestyi viesti: ”Asiakas ajoi Töölö – Järvenpää. Häneltä jäi silmälasti taksiin. Yht. Keskukseen.