Nylkijä

Kyytiin noussut pariskunta halusi mennä Mäkkärin kautta kotia. Mäkkärillä käynnin jälkeen nainen alkoi kysellä.

- Kauan sä olet ajanut taksia?

- Kaksi ja puoli tuntia, vastaan vilkaistuani kellosta ajan.

- Ei kun kaiken kaikkiaan.

- Muutamia vuosia.

- Miten sä päädyit ajamaan taksia?

- Töitä piti saada silloin joskus.

- Onko tää sun toiveammatti?

- Ei.

- Mikä sun toiveammatti on? Mitä sä haluisit tehdä?

- Mä en halua vastata tohon kysymykseen.

- Mikset? Mä ajan paljon taksilla. Mä joudun usein lähtemään päivystykseen. Monet kuljettajat kertovat pitävänsä tästä työstä.

- Joo, mut mä en halua kertoa omia asioitani, koska musta on mukavampi kuunnella asiakkaiden kertomuksia. Ne ovat aina erilaisia ja mielenkiintoisempia. Mä en jaksa toistaa jatkuvasti omaa tarinaani. Oletko sä lääkäri?

- En. Sairaanhoitaja.

- Leikkaussalihoitaja?

- Joo.

- Se nylkee ihmisiä ruumishuoneella, sanoo mies takapenkiltä.

- Siis mitä? kysyn silmät pyöreinä katsoen naista

- Mä otan talteen sarveiskalvoja, elimiä, luita… kaikkea mitä elinsiirroissa tarvitaan.

- Sun kanssa olisi ollut mielenkiintoista keskustella pidempään.

Valitettavasti olimme jo perillä ja maksukin oli jo suoritettu. Naisen ja miehen noustessa autosta ajattelin työlompakossani olevaa elinsiirtotestamenttia.